3/2011
[
]
4
korkeamman paloaikasuhteen avulla, koska
kuonausta ei tarvita, esim. 50 % vs 30 %. Tä-
mä ei pidä paikkaansa esimerkiksi edellisen
perusteella. Tällä ”konstilla” kustannuslas-
kelmat saatiin näyttämään valtavia säästöjä
MAG-hitsauksella.
Paloaikasuhde vaihtelee hyvin laajalla alu-
eella, 10-80 %, riippuen mm. hitsattavasta
tuotteesta, hitsausprosessista, tuotanto-
olosuhteista ja mekanisointiasteesta. Ehkä
tyypillinen alue paloaikasuhteelle ”käsinhit-
saukselle”, esim. puikkohitsaus ja MIG/
MAG-hitsaus, on 20-40 %.
Kaariajan (= hitsiainemäärä, kg/m / hitsiai-
neentuotto, kg/h) ohella on hyödyllistä sel-
vittää myös muut ajat, jotka ovat yhteensä
yleensä paljon suurempia kuin pelkkä kaariai-
ka, kuten paloaikasuhteen arvot edellä osoit-
tavat. Oleellista on yrittää lyhentää kaariajan
lisäksi erityisesti muita aikoja eli tehostaa
koko valmistusketjua.
Seostamattoman teräksen MAG-hitsaukses-
sa työkustannusten osuus on luokkaa 70-90
%. Loppu jakaantuu lisäaineelle, suojakaasul-
le, koneelle ja energialle.
Seuraavassa esimerkissä on esitetty tun-
nettujen laskentakaavojen avulla laskettu
pienahitsauksen kustannukset (
€
/m).
Esim. 3: Kustannuslaskelman lähtötiedot
ovat seuraavat:
• hitsi: 5 mm:n alapiena (PB)
• hitsausprosessi: MAG-umpilankahitsaus
(Ø 1.2 mm)
• hitsiainemäärä: 0,20 kg/m (tasahitsi)
• langansyöttö: 9,5 m/min
• hitsausvirta: 300 A
• kaarijännite: 29 V
• hitsiaineentuotto: 5,0 kg/h
• hitsausnopeus: 38 cm/min
• paloaikasuhde: 30 %
• työtunnin hinta: 30
€
/h (sisältää myös
erilaiset lisät)
• lisäaineen ostohinta: 1,5
€
/kg
• hyötyluku: 95 %
• suojakaasu: 75%Ar/25%CO
2
-seoskaasu
• kaasunvirtaus: 20 l/min
• kaasun ostohinta: 2
€
/m
3
• energian hinta: 0,07
€
/kWh
• työtuntien määrä: 1600 h/v
• hitsauskoneen hankintahinta: 5000
€
• hitsauskoneen hankintahinnan kuoletus:
2 v ja 15 %
• hitsauskoneen kunnossapito: 200
€
/v
• hitsauskoneen sähköiset arvot: 85 %
(hyötysuhde) ja 100 W (tyhjäkäyntiteho)
Esim. 4: Pienahitsin kustannusjakauma esi-
merkissä 3. Kuva 3
• työ:
4,00
€
/m (= n. 86 %)
• lisäaine:
0,32
€
/m (= n. 7 %)
• suojakaasu:
0,10
€
/m (= n. 2 %)
• kone:
0,19
€
/m (= n. 4 %)
• energia:
0,03
€
/m (= n. 1 %)
• yhteensä:
4,64
€
/m
MAG-täytelankahitsauksessa lisäainekustan-
nukset ja niiden %-osuus tulevat suuremmak-
si kuin MAG-umpilankahitsauksessa, koska
täytelanka maksaa karkeasti noin kolme ker-
taa enemmän kuin umpilanka ja hyötyluku (=
tuotettu hitsiainemäärä/kulutettu lisäaine-
määrä) on hieman matalampi jauhetäytelan-
galla (n. 0,85) kuin umpilangalla (n. 0,95).
Puikkohitsauksessa lisäainekustannukset
tulevat myös suuremmiksi hitsauspuikkojen
korkeamman ostohinnan ja huomattavasti
pienemmän hyötyluvun (n. 0,60) takia.
Ruostumattoman teräksen MAG-hitsauksessa
hitsausaineiden osuudet ovat huomattavasti
korkeampia, koska ruostumaton hitsauslanka
on moninkertaisesti kalliimpi, samoin suoja-
kaasu. Sama koskee alumiinin MIG-hitsausta.
Luonnollisesti mekanisoidussa ja automa-
tisoidussa hitsauksessa, esim. robottihit-
sauksessa, konekustannusten osuus tulee
merkittäväksi, usein suurimmaksi kustannus-
eräksi kalliiden laitteistoinvestointien takia.
Kustannuslaskennan tarkkuus on tärkeä. Toi-
saalta sen tarkkuus on sama kuin kaavoihin
syötettävien arvojen tarkkuus. Virheellisestä
kustannuslaskennasta voi olla seurauksena,
että yritys tekee liian halvan tai liian kalliin
tarjouksen.
Hitsauskustannusten laskentaan on markki-
noilla myös PC-ohjelmia, joilla voidaan laskea
kätevästi ja nopeasti hitsauskustannukset,
yleensä euro/hitsimetri.
•
www.esab.fi
/ Ladattavat tiedostot (WeldCost)
•
(”Hitsari Kustannus”)
Kustannusten
alentaminen hitsauksessa
Tuottavuuden parantamista hitsauksessa
voidaan tarkastella ja lähestyä monin eri
tavoin. Tässä lähestymistavaksi on valittu
”kaavamainen” lähestymistapa, jossa tar-
kastellaan kustannusten alentamista alla
olevan työajan kaavan avulla. Työaika on
kustannuksia määrävä tekijä kuten edellä
nähtiin, paitsi ehkä mekanisoidussa ja ro-
botisoidussa hitsauksessa, jossa konekus-
tannusten osuus on yleensä suuri tai jopa
suurin kustannuserä. Työajan lyhentäminen
eri tavoin on hyvä perusta lähteä liikkeelle.
Siihen on paljon erilaisia mahdollisuuksia.
Jos työkustannukset muodostavat esim.
80 % kokonaiskustannuksista ja lisäaine-
kustannukset 10 %, niin 10 %:n säästö työ-
kustannuksissa merkitsee 8 %:n säästöä
kokonaiskustannuksissa, kun taas vastaava
säästö lisäainekustannuksissa esim. ”tingit-
tyjen” alennusten muodossa antaa vain 2
%:n säästön viimeisellä rivillä, kuva 4.
Koska hitsausajan kaava kuvassa 5 on ja-
kolasku, niin tulos (työaika) saadaan pie-
nemmäksi, jos
• pienennetään hitsiainemäärää
• suurennetaan hitsiaineentuottoa
• suurennetaan paloaikasuhdetta
Tässä kaavassa hitsiainemäärä (kg/m):
hitsiaineentuotto (kg/h) antaa tulokseksi
kaariajan (h/m), joka muutetaan (jaetaan)
Energia: 1 %
Suojakaasu: 2 %
Kone: 4 %
Lisäaine: 7 %
Työ: 86 %
Vaikutus
loppurivillä
- 8 % - 2 %
Kustannusten
alentaminen
Työ
-10 %
Hitsausaineet
-10 %
Kuva 3. MAG-hitsauksen ”kustannuspiirakka” pienahitsauksessa,
jossa työkustannukset muodostavat ylivoimaisen valtaosan.
Kuva 4. 10 %:in säästö.
