Hitsaustekniikka 3/2011 - page 44

3/2011
[
]
42
Thomas Åströmillä on suonissaan, tosin vain
vähän, valloniverta (vrt. Leon Basiliér. Hitsaus-
tekniikka 1/11).
- Suomeen tullut isoäidin isä oli vallonisukua.
Tämä P.J. Svensson -niminen herra oli kiven-
hakkaaja, joka hyödynsi Nobelin vuonna 1866
keksimää dynamiittia. Niinpä hän suoritti rä-
jäytyksiä Rööperissä. Mielenkiintoinen seikka
on, että Svensson rakensi jalustan Suurkirkon
edessä olevalle Aleksanteri III:n patsaalle.
- Myöhemmin hän perusti kotikalja- ja limo-
nadipanimon, joka aikanaan oli suurempi
kuin Sineberychoff. Vanhemmiten hänestä
tuli saarnamies, ja olettavasti olen saanut
hänen saarnaajaperintönsä. Edelleenkin pi-
dän vuodessa parisenkymmentä esitelmää
NDT:stä (Non Destructive Testing), konediag-
nostiikasta ja vaurioanalyysistä. Åström ker-
too. Hän toteaa loppujen geeniensä tulleen
Länsi-Uudeltamaalta, Siuntiosta, Lohjalta ja
Sipoosta. - Vinot kirgiisisilmäni olen perinyt
isoisältä isän puolelta. Kun Helsingissä venä-
läiset turistit kysyvät tietä, he eivät ihmettele,
kun vastaan venäjäksi.
Koneiden ja kellojen puhdistusta
Thomas Åström innostui koneista jo piene-
nä, ennen kouluikää. - Virkkalassa oli pieni
Nordströmin paja, jossa kävin puhdistamassa
koneita petrolilla. Pajassa ei käytetty sähkö-
hitsauslaitteita, vaan se oli pajahitsausta, siis
takomista. Menin pajalle jo ennen seitsemää
ja kerran jopa nukahdin syreenipensaaseen.
Kouluaikana kävin korjaamassa ja puhdista-
massa kelloja. - Nuorena urheiltiin paljon ja
on minulla sulkapallosta yksi 14-vuotiaitten
Suomen mestaruus, Åström mainitsee.
Vapaapainia Amerikassa
Thomas Åström sai lukioaikana AFS-stipendin
(American Field Service). - Suomesta meitä
50, koko maailmasta 500. Minnesotalaises-
sa pienessä kaupungissa oli urheilu tärkeää.
Valitsin lajiksi vapaapainin, jossa oli mahdol-
lisuuksia menestyä ilman kokemustakin.
Lajissa oli hyötyä sulkapallossa hankitusta
Thomas Åström on asiantuntija. Häntä voi hyvinkin luonnehtia asiansa tunti-
jaksi, joka on ollut monessa mukana, kuten tavataan sanoa. Parhaiten hänet
tunnetaan NORDTEST-pätevöimismenetelmän kehittämisestä, CEN-standar-
disointityöstä, CEN-puheenjohtajuudesta sekä iesmagnetoinnin kalibrointiin
liittyvistä kahdesta patentista, joiden periaatteita hän puolusti väitöskirjassaan.
NDT:tä, konediagnostiikkaa, vaurioanalyysejä…
- Thomas Åström on asiansa tuntija -
Olavi Mäki
nopeudesta ja metsätöissä saadusta voimas-
ta. Paini meni hyvin ja nousin C-joukkueesta
A-joukkueeseen. Painiura loppui, kun jalka jäi
puristuksiin ja yksi luu halkesi ja polvikierukka
meni poikki.
Stipendiaatin “toimenkuvaan” kuuluivat myös
esitelmät Suomesta, joita Åström piti 60, jos-
kin puolen vuoden karenssiajan jälkeen. - Olin
viiden kunnan alueella ensimmäinen ulkomai-
nen vaihto-oppilas, kuuluisuus, josta lehdet
kilpailivat, kuka saa kirjoittaa ensimmäise-
nä. Ensimmäisessä esitelmätilaisuudessa
oli koulun 500 oppilaan lisäksi sata kutsu-
vierasta. Tämän jälkeen minkään esitelmän
pitäminen ei ole tuottanut hänelle vaikeuksia.
Ei edes 15 vuotta sitten Göteborgissa pohjois-
maisilla kunnossapitomessuilla, jossa kuuli-
joita oli 2000 ja jossa Pohjola sai palkinnon
kunnossapidon edistämisestä.
- Messujen yhteydessä sattui mukava yksityis-
kohta, kun suomalaiset tutustuivat Eriksber-
gin telakkahalliin tehtyyn hotelliin. Siltanosturi
oli jätetty paikoilleen. Se oli nosturi, jota olin
viilariharjoittelijana käyttänyt satakunta ker-
taa, Åström toteaa.
Amerikan matkan huippukohta oli presidentti
J.F. Kennedyn tapaaminen Valkoisen talon
nurmikolla.
- Presidentti suuntasi askeleensa suomalais-
ryhmää kohti, mitä ilmeisemmin useiden vaa-
leiden suomalaistyttöjen “houkuttelemana”.
Ryhmä sai esittää kysymyksiä hänelle. Neljä
kuukautta myöhemmin Kennedy murhattiin.
Kehitystyötä, lisää esitelmiä
Thomas Åströmistä tuli teekkari. - Oli selvää,
että koneenrakennusala, ja siinä valmistus-
tekniikka, johon liittyi vielä hitsaustekniikka,
oli minun alani. Olen tavannut sanoa valin-
nasta siten, että kun ammattiaineet tulivat
kolmantena vuotena, yksi oli aineen koetus,
rikkova ja rikkomaton aineenkoetus. En tien-
nyt, mitä se oli, menin kuuntelemaan ja päätin
samalla, että tässä se on, eli on mahdollisuus
tutkia materiaalia rikkomatta sitä.
Innostus on edelleenkin samanlainen. Vuo-
desta 1975 Åström on pitänyt esitelmän
aiheesta kaikissa joka neljäs vuosi järjestet-
tävissä NDT-maailmankonferensseissa yhtä
lukuun ottamatta. Menetelmiä oli alun perin
10-15.
- Olen mielenkiinnosta kerännyt niitä maa-
ilmankonferenssiesitelmiä varten niin, että
nyt niitä on koossa 200, joskin nykytyössäni
niistä käytän pariakymmentä.
Åström kertoo, että hän teki yhdessä VTT:n
työtoverin Heikki Laukkasen kanssa pätevöin-
tijärjestelmän, joka koski magneettijauhe- ja
tunkeumanestemenetelmää. Järjestelmä on
otettu käyttöön kaikissa Pohjoismaissa. En-
nen kuin hän tuli Pohjolaan töihin, hän halusi
pätevöittää itsensä, ja oli itse kehittämässään
tentissä, melko varmasti ainoana, joka on
tämän tehnyt.
Magneettijauhetarkastus on aina ollut Åströ-
min erityisen kiinnostuksen kohde. Siitä hän
on kirjoittanut Suomen oppikirjat ja myös poh-
joismaisia oppikirjoja, tehnyt lisensiaattityön
ja myöhemmin väitöskirjan. Kun Suomeen ryh-
dyttiin laatimaan hitsien magneettijauhetar-
kastusstandardia, hänestä tuli työryhmän pu-
heenjohtaja, ja myöhemmin pohjoismaiseen
työryhmään ja sitten vielä eurooppalaiseen
CEN-työryhmään. Ensin tehtiin suomalainen
standardi, josta tuli pohjoismainen, sitten eu-
rooppalainen ja myöhemmin koko maailmaa
käsittävä ISO-standardi.
Thomas Åström kädessään vaurioitunut
kaasuturbiinin johtosiipi. Siipi on täynnä
säröjä, joita ei silmämääräisesti havaitse,
mutta tunkeutumanestetarkastuksessa
säröt paljastuvat helposti.
1...,34,35,36,37,38,39,40,41,42,43 45,46,47,48,49,50,51,52,53,54,...68
Powered by FlippingBook