3/2011
[
]
39
3
Näkemykset Hitsaustekniikka-lehdestä paikallisosastoittain
tässäkin yhteydessä. Lehden on oltava riit-
tävän monipuolinen kaikessa tarjonnassaan,
jotta jokainen löytää sieltä itseään kiinnos-
tavia asioita riittävästi. Olisiko tuloksista
vedettävissä johtopäätös, että artikkelien
luonteen kohdalla - käytäntö ja tieteellisyys
- vallitsee hyvä tasapaino. Molemmanlaisia
artikkeleita tarvitaan.
Mielenkiintoinen yksityiskohta oli lehden lu-
keminen paikallisosastoittain. Pohjois-Kar-
jalassa luetaan selvästi ahkerimmin lehteä,
peräti hiukan yli 90 % lukee koko lehden tai
useampia artikkeleita, kun Helsingin ”hu-
mussa ja kiireessä” vastaava prosenttiluku
oli 55 %. Muut paikallisosastot jäivät näi-
den ääripäiden väliin. Mistähän tämä oikein
kertoo?
Yleisiä kommentteja lehden aiheista ja artik-
keleista listattuna:
■
■
ajankohtaisia uutuuksia eri menetelmistä
ja uutta teknologiaa
■
■
erilaisia caseja ja esim. ongelmatilantei-
den ratkaisuja
■
■
artikkeleita alan yrityksistä ja osaajista
- haastatteluja yms.
■
■
artikkeleita eri materiaaleista
■
■
ammatilliseen koulutukseen liittyviä asi-
oita
■
■
kone- ja laite-esittelyjä sekä vertailuja
■
■
tietoa alan innovaatioista
■
■
tietoa mahdollisuuksista parantaa tuot-
tavuutta
■
■
tietoa standardeista
■
■
toivottiin laajempia, toisiaan tukevia ja
seuraavia artikkeleita
■
■
perusasioita ja enemmän käytännönlä-
heisiä artikkeleita
■
■
lisää teoreettisia artikkeleita ja tutkimus-
tietoutta
■
■
fokus tuotantoon
■
■
kansainvälinen näkökulma
■
■
teemanumeroita lisää
■
■
lisää nuoria kirjoittajia
■
■
enemmän havainnollisia kuvia ja esi-
merkkejä
■
■
osto-, myynti- ja vuokrauspalsta
■
■
pysyminen ajan hengessä mukana
■
■
paras ”pohjoismainen alan lehti”
Kommentit ovat hyviä ja tarpeellisia. Näitä
aiheita ja aihepiirejä on ottaa syytä ottaa
huomioon lehden sisällön suunnittelussa ja
toteuttaa tulevaisuudessa. Näin saadaan
lehteä paremmaksi. Paljolti toteuttaminen
on kiinni myös resursseita ja uusista kirjoitta-
jista. Joskus taisin otsikoida pääkirjoitukseni
”Mistä löytäisin sen kirjoittajan?” Kysymys
on edelleenkin aivan ajankohtainen. Haku-
sessa on!
Juha Lukkari
Päätoimittaja
Hitsaustekniikka-lehden artikkelit 2010
Alumiinit ja niiden hitsaus
Lujat ja ultralujat alumiiniseokset sekä niiden
hitsattavuus
Jouko Leinonen, No 2/2010
Betoniteräkset ja niiden hitsaus
Betoniterästen hitsauskoordinoijien koulutus
EWF 544-01 ohjelman mukaan
Tuomo Orava, No 1/2010
Erityishitsausmenetelmät
Kitkahitsausta Pohjanmaalla Alajärvellä
Jouko Hietamäki, No 6/2010
Esikuumennus
Hitsaussuositusten standardisarja SFS-EN
201011
Juha Lukkari, No 6/2010
Kylmähalkeilu lujassa nuorrutetussa teräksessä
Sami Heikkilä ja Marko Lahtinen, No 6/2010
Hitsauslisäaineet
Hitsauslisäaineiden standardisointi
Juha Lukkari, No 6/2010
Täytelangat ohittivat umpilangat Japanissa
Juha Lukkari, No 2/2010
Hitsaus ja hitsausmenetelmät
(yleisartikkelit)
Hitsausprosessien nimike- ja numerostandar-
di SFS-EN ISO 4063 uudistuu
Juha Lukkari, No 6/2010
Hitsausmessut Nordic Welding Expo 2010
Tampereella
Juha Lukkari, No 6/2010
Kansainvälinen hitsauskonferenssi Istanbulissa
Juha Lukkari, No 4/2010
IIW:n komitea XII: Arc welding and production
systems
Juha Lukkari, No 4/2010
Etelä-Korea on hitsauksen suurvalta
Pertti Pale jne, No 2/2010
Hitsausohjeet (WPS) ja niiden laadinta
Vanhat ja uudet menetelmäkokeet
Carl-Gustaf Lindewald, No 6/2010
Hitsausrobotit
ks. Mekanisointi ja automatisointi
Hitsausstandardit
ks. Standardit
Hitsaustalous (hitsauksen kustannukset,
tuottavuus yms.)
Hitsauskustannusten alentaminen
TWI:n työryhmä, No 6/2010
Robottihitsauksen tuottavuuden parantaminen
Heikki Aalto, No 6/2010
Tuottavuutta ja laatua hitsaustyössä käyttä-
mällä apuna käsittelypöytää
Esa Hiltunen jne, No 2/2010
