3/2011
[
]
23
Implant-kokeen käyttö
esikuumennuslämpötilan
määrittämiseen
Implant -koetta voidaan käyttää VTT-Osaka
-menetelmän yhteydessä varmistamaan tu-
loksien luotettavuus. Tämä tapahtuu siten,
että lasketaan ennuste
ΣI
att
-arvolle (= 785 –
1.2 HV
max
– 250 log H
R100
) käyttäen koetilan-
netta vastaavia arvoja sekä materiaalille (C,
Pv) että hitsausprosessille (t
8/5
, H
0
, t
15/2
ja
t
15/1,5
); laskennan periaate ja tarvittavat kaa-
vat on esitetty lähteissä [1,2,12]. Näin saa-
tua laskennallista tulosta verrataan Implant
-kokeen tulokseen. Jos tulokset eivät pidä
yhtä, voidaan tarkistaa erikseen esimerkiksi
laskennallisen kovuusennusteen HV
max
paik-
kansapitävyys mittaamalla karkearakeisen
HAZ:n Vickers -kovuus peruslevyyn hitsatun
Implant -sauvan poikkileikkauksesta.
Artikkelin kirjoittajien raportoima tapa ekstra-
poloida huoneen lämpötilassa tehdyn Implant
-koesarjan antama yksittäinen
σ
netcr
-tulos esi-
kuumennustarpeen määrittämiseen ei kyllä
vakuuta tämän kirjoittajia. Edellisessä kap-
paleessa kerrotulla menettelyllä päästään
varmasti tätä luotettavampaan tulokseen.
Esikuumennuslämpötilan määrittämisen voi
toki pohjata yksinomaan Implant -kokeen
antamiin tuloksiin, mutta tällöin tulosda-
taa tarvitaan toki enemmän kuin yksillä
hitsausarvoilla. Annamme tästä esimerkin
käyttämällä pohjana yhdellä japanilaisella lu-
jalla nuorrutetulla rakenneteräksellä saatuja
Tämän lehden viime joulukuun nume-
rossa julkaistiin mielenkiintoinen Sami
Heikkilän ja Marko Lehtisen kirjoit-
tama artikkeli koskien erikoislujien
Optim 700 QL - teräksen kylmähal-
keilun välttämistä. Vastakaikujen osa
1 julkaistiin HT-lehden edellisessä
numerossa 2.
Vastakaikuja modernin nuorrutus-
teräksen kylmähalkeamariskiä
käsitelleeseen artikkeliin
- Osa 2 -
Risto Karppi ja Pekka Nevasmaa
tuloksia, kuva 5. Kyseessä on 25 mm paksui-
nen teräs, jonka myötölujuus on 775 MPa,
hiilipitoisuus 0,12 %, CEV 0,53 ja P
cm
0,26.
Aluksi valitaan kaksi lämmöntuontia, jotka
ovat relevantteja ajatellen käytännön sovel-
luksia. Nämä voisivat esimerkiksi artikke-
lin tapauksessa poiketa toisistaan enem-
mänkin kuin kuvan tapauksessa, esim.1,0
ja 3,0 kJ/mm. Todettakoon, että kuvan 5
tulokset on saatu yhdellä hitsausprosessil-
la (puikkohitsauksella,
η
= k = 0,8), mistä
syystä parametrina Osakan yliopistossa on
tässä tapauksessa käytetty hitsausenergiaa;
yleisempään käyttöön sopivampi parametri
olisi lämmöntuonti. Tämän jälkeen tehdään
kummallakin lämmöntuonilla vähintään kol-
me koesarjaa varioiden suuretta H
R100
sellai-
Kuva 5. Japanilaisen lujan nuorrutetun HT 80 -teräksen Implant -koetuloksia kahdella hit-
sausenergialla puikkohitsauksessa ( k = 0,8) : Implant-murtojännitys
σ
netcr
hitsin vetypitoi-
suuden H
R100
funktiona. Aineenpaksuus 25 mm.
