Hitsaustekniikka 3/2011 - page 10

3/2011
[
]
8
• teräs: S460ML (termomekaaninen)
- esikuumennus: ei (16
o
C)
• teräs: S460QL (nuorrutettu)
- esikuumennus: 56
o
C
• teräs: S460NL (normalisoitu)
- esikuumennus: 80
o
C
Esim. 13. Teräksen valmistusmenetelmän
vaikutus hiiliekvivalenttiin
• tyypillinen hiiliekvivalentti CE (CEV)
• S355J2G3 (normalisoitu): 0,42 %
• S460NL (normalisoitu): 0,50 %
• S460ML (termomekaaninen): 0,39 %
• S460QL (nuorrutettu): 0,42 %
Rakenteen ja liitosten optimoinnilla käyttä-
en nykyaikaisia laskentamenetelmiä voidaan
saada paljon paino- ja kustannussäästöjä.
Erilaiset rakenneratkaisut ja hitsien sijoituk-
set ratkaisevat paljolti mahdolliset hitsaus-
menetelmät, luoksepäästävyysasiat ja meka-
nisointi-/automatisointimahdollisuudet. Eri-
laisilla esivalmisteilla (profiilit, esitaivutetut
osat jne) voidaan vähentää hitsaustarvetta
eli hitsien määrää rakenteessa. Hyvällä suun-
nittelulla voidaan myös vaikuttaa siihen, että
hitsaustyön oikaisutyö on mahdollisimman
vähäinen. Suunnittelijalla on myös suuri vai-
kutus rakenteen kokoonpanoon, kuljetuksiin
ja asennukseen. Suunnittelija hallinnoi koko
tuotantoketjua ja ohjaa sen kustannusten
muodostumista.
Suunnittelijoilla on hyvä olla tietämystä hit-
saustekniikasta tai järjestää heille hitsaustek-
nistä koulutusta. Suunnittelun ja tuotannon
välinen yhteistyö on tärkeätä, millä yhdiste-
tään molempien eri osastojen asiantunte-
mus. Nykypäivänä sen toteuttaminen ei ole
niin helppoa kuin aikaisemmin, jolloin kaikki
istuivat usein samassa talossa. Jos hän halu-
si, hänen oli helppo mennä pajalle katsomaan
valmistusta ja kuuntelemaan mahdollisia kom-
mentteja. Vaikka suunnittelutyö tehdään nyky-
ään usein jossain muualla kuin valmistavassa
yrityksessä, niin yhteistyön järjestäminen on
mahdollista.
Kiinteä yhteistyö suunnittelun ja valmistuk-
sen välillä auttaa myös uusien innovatiivisten
tuoteominaisuuksien ja tuotteiden luomises-
sa.
Määrätietoisesti ja tehokkaasti johdetuis-
sa yrityksissä kustannusten kontroloimi-
nen aloitetaan jo suunnitteluvaihessa. On
ensiarvoisen tärkeätä, että suunnittelua
arvostetaan ja siihen panostetaan. Suun-
nittelijan on suunniteltava mahdollisimman
pienin kokonaiskustannuksin mahdollisim-
man käyttökelpoinen rakenne, joka täyttää
asiakkaan tarpeet pienimmin kustannuksin
koko elinkaaren aikana ja lainsääsännön vaa-
timukset. Nykyään suunnittelijalta vaaditaan
aikaisempaa laajempaa ja monipuolisempaa
osaamista tuotteen koko elinkaaren ajalta.
Hyvä laatu syntyy
tekemällä ei tarkastamalla
Tämä tuttu fraasi kertoo paljon ja edellyttää
myös paljon. Hitsausvirheiden korjaus mak-
saa tunnetusti moninkertaisesti alkuperäi-
seen hitsaukseen verrattuna, 3-10 kertaa,
joten on todella aihetta tehdä virheettömiä
hitsejä. Yrityksen on järjestettävä kokonais-
valtainen laadunhallinta, johon kuuluu mm.:
• Ammattitaitoiset hitsaajat
• Hitsaushenkilöstön pätevöityskoulutus
(IWE, IWT, IWS, IWI ja IW)
• Vastaava tarkastushenkilöstön pätevöittä-
minen
• Hitsausohjeet (WPS) ja työohjeet (WI)
• Laatujärjestelmä (SFS-EN ISO 3834)
• Hyvä ja turvallinen työympäristö
Hyvä työturvallisuus
ennustaa kilpailukykyä
Tässä lehdessä Petri Mäki-Fränti kirjoitti ar-
tikkelissaan Henkilöstön työkyky ja toimipaik-
kojen tuottavuus tammikuun numerossa 1,
että ”työhyvinvointia edistävien käytäntöjen
tukeminen voisi olla yksi uusi tapa tukea
yritysten tuottavuutta ja talouden kasvumah-
dollisuuksia yhteiskunnan toimesta”.
Kansainvälisen työjärjestön ILO (International
Labour Organisation) tekemän selvityksen
mukaan, kilpailukyvyllä ja työturvallisuudella
(kuolemantapaturmien määrä/100.000 työn-
tekijää) on selvä yhteys, kuva 18. Suomi on
vasemmassa reunassa ”parhaana” maana!
Hyvä työturvallisuus tuo paljon erilaisia etuja
yritykselle:
• Työperäisten sairauksien väheneminen
• Työtapaturmien väheneminen
• Parempi työvoiman pysyvyys
• Yrityksen ”maine” kasvaa
• Työvoiman saatavuus (rekrytointi) helpot-
tuu
• Työn laatu paranee
• Työn tuottavuus paranee
• Pienemmät vakuutusmaksut
Huono työturvallisuus puolestaan maksaa
yritykselle:
• Tuotantokatkoksina
• Alentuneena tuottavuutena
• Korkeampina vakuutusmaksuina
• Vahingonkorvauksina
• Maineen menetyksenä
• Henkilöstön motivaation rapautumisena
Hitsausinsinöörin tehtäviin pitää kuulua
myös työympäristön tarkastelu ja kehittämi-
nen, eikä se saa olla vain työsuojeluhenki-
löstön tehtävä. Hänellä saattaa olla parempi
käsitys näistä asioista.
Kirjoittaja
Juha Lukkari
Dipl.ins.
ESAB Oy
Helsinki
Kuva 18. Kilpailukyky ja työturvallisuus.
© Arbetshälsoinstitutet –
23.05.11
1
Tom Johnsson
Turvallisuus on kilpailukykyä
Lähde: ILO 2006
Kilpailukykyindeksi
Kuolemantapaturmia/
100.000 työntekijää
1,2,3,4,5,6,7,8,9 11,12,13,14,15,16,17,18,19,20,...68
Powered by FlippingBook