Page 11 - SHY2012

Basic HTML Version

3/2009
[ www.shy-hitsaus.net ]
9
SHY on keskeinen hitsausammattilaisten
kansainvälisen ja eurooppalaisen täyden-
nys- ja pätevöintikoulutuksen koordinoija
Suomessa. Suomessa hitsaajilla ja hitsaus-
insinööreillä on aivan poikkeuksellisen hyvät
mahdollisuudet kehittää ammattitaitoaan,
ja kiitos siitä kuuluu pitkälti aktiiviselle yh-
distykselle.
Niin kuin kaikki ammatilliset järjestöt, myös
hitsaajat puhuvat itsestään ja toisistaan
maailman johtavina osaajina. Hitsaajilla on
itsetunnon tueksi melkoinen määrä tutkimuk-
sista ja opinnäytteistä saatuja kansainvälisiä
palkintoja, jotka todistavat, että ainakin alan
kärki on terävä.
Teollisen hitsauksen arkipäivä on kuitenkin
jotain muuta kuin huippututkimusta tai teknii-
kan viimeisintä sanaa. Valtaosa hitsaustyös-
tä tehdään alle kahdenkymmenen hengen ali-
hankintayrityksissä, joiden kehitysresurssit
ovat rajalliset. Tämä mainitaan usein hitsa-
ustekniikan kehitystä jarruttavana piir teenä.
Hitsausteknillisen yhdistyksen 60-vuotisjuh-
lassa puhunut professori Jukka Mar tikainen
Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta nä-
kee asian tasan toisinpäin. ”Itse sanoisin,
että onneksi tilanne on näin, koska tästä
meille tulee ketteryyttä ja joustavuutta vai-
keina hetkinä. Näiden pienten yritysten on
verkotuttava ja niihin on vietävä alan viimei-
sin tietous. Tässä on kenttää juhlivalla yhdis-
tyksellä ja koulutuksen tarjoajilla.”
Professori Jukka Mar tikainen hahmotteli
hitsauksen tulevaisuutta juhlivalle yhdistys-
väelle. Mar tikainen listasi esityksessään
hitsaavan teollisuuden haasteita. Listan
kärjessä on kilpailu osaajista. ”Jos kor tit
pelataan huonosti, tämän taantuman jälkeen
on todellinen pula osaajista.”
Tätä edesauttavat näissä pienissä yrityksis-
sä tapahtuvat sukupolvenvaihdokset. Mar-
tikaisen mukaan sadat hitsaavat yritykset
vaihtavat omistajaa, kun yrittäjät ikääntyvät.
Osa näistä lopettaa kokonaan tai siir tyy muil-
le aloille.
Hitsauksen pitkä kaari
Hitsaustekniikassa on viimeisen vuosikym-
menen aikana tapahtunut paljon. Hybriditek-
niikat, joissa laseria ja MIG/MAG-hitsausta
käytetään yhdessä, ovat mur tautuneet teol-
lisuuden käyttöön. Samoin kaarijuottaminen,
FSW-kitkahitsaus, monilankatekniikat, jau-
heplasma, kapearailotekniikat ja kylmäkaa-
ritekniikat ovat yritysten ulottuvilla.
Mar tikainen ennakoi kehityksen jatkuvan.
Hän uskoo, että hybriditekniikat laajenevat
edelleen. Tulossa voi olla seuraavaksi laser-
TIG tai plasma-MIG/MAG. Myös vastus- ja
kaarihitsausmenetelmät voidaan ympätä
samaan prosessiin.
Hän uskoo myös, että konetekniikan ke-
hittyminen tuo myös vanhoja menetelmiä
takaisin. Leimu-, muotti-, kitka-, käsnä- ja
räjäytyshitsaus ovat jo antaneet merkkejä
uudesta tulemisestaan. ”Nämä tulevat uu-
sissa vaatteissa. Laitteet ovat tulleet käyt-
täjäystävällisemmiksi. On akkukäyttöisiä
laitteita, ohjaukset ja laadunvarmistus on
toimivampaa. Nämä voivat olla myös osana
hybridihitsausta.”
Martikainen visioi laserien kehittyvän jokapäi-
väisiksi työkaluiksi, ehkä käsikäyttöisiksi tai
selkäreppulaseriksi. Toisaalta teollisuudessa
saattaisivat yleistyä konteissa siirrettävät
suuret ja tehokkaat laserit.
Teolliseen hitsaukseen Mar tikainen kuulut-
taa tietysti selvää automaatioasteen nostoa.
”Oleellista Suomen teollisessa ympäristössä
on automaation joustavuuden lisääntyminen,
läsnä-äly ja optimoitu adaptiivisuus, joka ot-
taa huomioon tuottavuuden, taloudellisuu-
den ja tarkoituksenmukaisen laatutason.
Hän kaipaa tehtaisiin oppivia älyrobotteja.
”Aina puhutaan robottiystävällisestä tuot-
teesta, mutta mukaan keskusteluun pitäisi
ottaa tuoteystävällinen robotti ja sen simu-
lointi- ja ohjelmointitekniikat. Tämä on asia-
kaslähtöisyyttä.”
Automaatiossa tarkoituksenmukainen älyk-
kyyden taso on tärkeä. ”Alimitoitus voi johtaa
suuriin vaurioihin ja menetyksiin, ylimitoitus
taas johtaa turhaan hitsaustyön monimut-
kaistumiseen ja kustannusten nousuun”,
Mar tikainen todistaa.
Esimerkiksi monet ratkaistuina pidetyt asiat
kuten kappaleenkäsittely käsinhitsauksessa
ovat Mar tikaisen mukaan vasta kehityksen-
sä alkutaipaleella. ”Käsinhitsaukseen pitää
panostaa, ja yksi keino on miettiä hitsausta
kokonaisratkaisuna eikä yksittäisinä laittei-
na, hitsaajina ja lisäaineina.”
Hitsaava Suomi vuonna 2020 on Mar tikai-
sen mukaan osaavampi ja erikoistuneempi
materiaalien ja menetelmien suhteen kuin
nyt. Materiaalien painopiste on edelleen te-
räksissä, mutta lujat teräkset, uuden tyyp-
piset ruostumattomat, entistä keveämmät
alumiinit, lujat titaanit, erilaiset superseokset
ja komposiitit tekevät tuloaan.
Teollisuus on silloin verkottuneempi kuin se
tänään on - globaalisti, alueellisesti ja pai-
kallisesti. Nykyisten bisnesmallien rinnalla
hitsausalalla on yrityksiä, jotka harjoittavat
globaalia kokoonpanoa, protopajatoimintaa,
konsultointia ja testausta.
Mika Hämäläinen
Päätoimittaja
Metallitekniikka
Ar tikkeli on julkaistu
Metallitekniikka-lehdessä No 5/2009
Professori Jukka Mar tikainen.
Mika Hämäläinen
Suomen hitsausteknillinen yhdistys juhli huhtikuussa 60 vuotta jatkunutta
toimintaansa. Juhlaan sillä onkin aihetta, sillä hitsausammattilaisten yhdistys
on niitä hyvin harvoja järjestöjä, joka on aktiivinen alan toimija muutenkin kuin
ikääntyvien jäsenien muistelu- ja virkistysseurana.