Page 33 - SHY2012

Basic HTML Version

21/2009
[ www.shy-hitsaus.net ]
31
nykytilaan IIW:n hitsauskonferenssin annin
avulla. Essenin hitsausmessuista kerrottiin
perinteiseen tapaan numerossa 6.
2006
Ensimmäisessä numerossa oli mm. Olli Kor-
telaisen Neste Oilin ns. diesel-projektin pai-
nelaitteiden valmistusta käsittelevä artikkeli,
jossa monet yritykset ”kantapään” kautta
oppivat täyttämään asetetut tiukat kovuus- ja
iskusitkeysvaatimukset. Kirjoittaja sai myös
ar tikkelistaan HT-lehden kirjoittajapalkinnon.
Numerossa 2 esillä oli voimakkaasti laser-
laser-hybridihitsaus. Alihankinta-messuille
saatiin toteutetuksi teemanumero alihan-
kinnasta ja PK-yrityksistä.
Tampereella järjestettiin marraskuussa Nor-
dic Welding Expo -messut ja pohjoismaiden
hitsauskonferenssi. Numero 5 oli englannin-
kielinen ja sisälsi suurimman osan konfe-
renssissa pidetyistä esitelmistä. Numerossa
6 palattiin näihin tapahtumiin messu- ja kon-
ferenssikatsausten myötä.
2007
Vuoden ensimmäinen numero oli jälleen
omistettu hitsauksen työturvallisuudelle pe-
räti 16 ar tikkelin voimin. Liekö maailmassa
ilmestynyt toista hitsausalan tai työterveys-
alan lehteä, joka näin perusteellisesti käsit-
teli hitsauksen terveys- ja turvallisuusasioi-
ta? Teemanumeron järjestysnumero oli 6.
Numerossa 2 Raimo Suoranta esitteli MIG/
MAG-hitsauksen uusimpia vir tauksia ja me-
netelmämuunnoksia. Mika Korhonen kirjoitti
hitsauksen kehitystyöstä Hollming Workìssa.
Juha Lukkari antoi palkitusta ar tikkelissaan
hitsauskoordinoijille työkaluja hitsausten
suuunnittelua var ten.
Numeron 3 teemana oli perinteiseen tapaan
NDT ja laatu. Jan Holmström aloitti ar tikke-
lisarjansa hitsausvirheistä ja niiden hyväk-
symisrajoista. Numerossa 4 pääaiheena oli
IIW:n vuosikokous ja kansainvälinen hitsa-
uskonferenssi Dubrovnikissa, joiden antia
selvitettiin useamman ar tikkelin voimin.
Numeron 5 teemana oli hitsaustuotannon
kehittäminen. Siinä esiteltiin mm. Lean ja
Kaizen -tuotantofilosofiat ja miten niitä voi-
daan soveltaa hitsaavan yrityksen tuotan-
toon. Vuoden viimeisen numeron teemana
oli ensimmäistä ker taa terminen ruiskutus.
Ilmoitusten hankinta ulkoistettiin osittain,
minkä tuloksena ilmoitusten määrä kasvoi
oleellisesti, mm. tuote- ja toimialahakemis-
to.
2008
Numero 1 keskittyi mm. laatujärjestelmiin.
Numeron 2 teemana oli Kuopiossa pide-
tyt Hitsaustekniikka-päivät. Numero 3 oli
perinteiseen tapaan NDT- ja laatunumero.
Pitkästä aikaa hitsauksen mekanisointi ja
automatisointi oli teemana numerossa 4.
Tampereella järjestettiin toisen kerran Poh-
joismaiset hitsausalan messut, mitkä oli-
vat aiheena numerossa 5. Kaler vo Leino ja
hänen tutkijakolleegansa VTT:ltä selvittivät
suomalaisen hitsaustuotannon kilpailukykyä
nyt ja tulevaisuudessa perustuen laajaan
hitsaavassa teollisuudessa tehtyyn kysely-
tutkimukseen. Numerossa 6 palattiin vielä
messuihin.
2009
Juhlavuosi alkoi terästen hitsaus -teemal-
la. Monet ar tikkelit olivat otettu suoraan
kahden tunnetun terästehtaan julkaisuista.
Ar tikkeleista sai hyvän kuvan, miten seosta-
mattomia, lujia ja kulutuskestäviä teräksiä
hitsataan perustuen uusimpaan hitsausme-
tallurgiseen tietoon. Kaksi pääaihettahan
ovat vetyhalkeilun estäminen ja iskusitkey-
den varmistaminen, mitkä edellyttävät hitsin
jäähtymisnopeuden kontrolointia.
Maailmalla on neljä laajalti tunnettua pää-
tapaa määrittää esikuumennus seosta-
mattomien ja niukkaseosteisten terästen
hitsausta var ten. Nämä ovat eurooppalaiset
tapa A ja tapa B, jotka sisältyvät standar-
diin SFS-EN 1011-2, amerikkalainen AWS-
tapa ja japanilainen Nippon Steelin tapa.
Moni on varmasti miettynyt, mikä näistä on
”paras”. Tästä oli japanilaisen professori
Yuorikan ar tikkeli, jossa ver tailtiin näitä eri
tapoja seitsemän koostumukseltaan ja lu-
juudeltaan erilaisen teräksen hitsauksessa.
Japanilainen tapa osoittautui ”parhaaksi”
EN 1011-2:n tapa A tuli maaliin ”hyvänä”
kakkosena.
Muiden ar tikkeleiden aiheina olivat auste-
niittisen lisäaineen käyttö kulutusteräksille,
kuumalujien terästen hitsaus ja uusi teräs-
rakenteiden standardi, jossa vaatimuket hit-
sauksille tiukkenevat oleellisesti.
Kirjoittajapalkinnot
SHY jakaa vuosittain myös kirjoittajapalkin-
not toimituskunnan parhaaksi valitsemille
ar tikkeleille.
2000: Erkki Niemi
- Mitä hitsaushenkilöstön tulisi tietää hitsa-
usliitoksen väsymisestä
2001: Jukka Vir tanen
- Vähäsilta Oy & PED
2002: Pekka Rajamäki
- Liitosvirhe ja vapaalanka MIG/MSAG-hit-
sauksessa
2005: Jukka Setälä
- Korroosionkestävä päällehitsaus kuonahit-
sauksella ja nauhalla
2006: Olli Kor telainen
- Diesel-projektin painelaitteen ja niiden val-
mistus
2007: Juha Lukkari
- Työkaluja hitsauskoordinoijalle hitsausten
suunnitteluun
Juha Lukkari
Päätoimittaja
Hitsaustekniikka-lehti
1 /2009
60
SHY r.y.
vuotta
Tarkastus-, testaus- ja sertifiointi-
palveluiden kokonaisvaltainen osaaja
Inspecta Oy
Miestentie 3, 02150 Espoo
Puh 010 521 600 Faksi 010 521 6211
www.inspecta.com
Kuva 3. SHY:n ja HT-lehden juhlavuosi
alkoi.