Page 32 - SHY2012

Basic HTML Version

2/2009
[ www.shy-hitsaus.net ]
30
• työllä usein merkitystä
• mahdollisuuksia metalli ulkopuolella
• luokat, luvanvaraisuudet, tutkimustyö
• hyvät erikoistumis- ja asiantuntijamahdol-
lisuudet
• taito saavutetaan ja pysyy tekemällä
• mahdollisuus liikkua maailmalla
• sopii miehille kuin naisillekin
Ammatin miinukset:
• ajoin karut ja alkeelliset työympäristöt
• savut, maalikäryt, metallihuurut
• epämääräiset työasut
• ajoin hankalat työasennot
• työtapaturmat
• vaatimaton korvaustaso vastuusta ja huip-
pusuorituksesta
• halventavat lausunnot työn vaatimuksista
Tehtävissä:
• käytännölliset, siistit ja turvalliset työasut
hitsaajamestareille stipendi
• vaikeat ja haastavat kohteet julkisuuteen
• tyytyväisten asiakkaiden palaute
• kilpailukykyinen palkkaus
• hyviä käytäntöjä ja ja kokemuksia amma-
tissa toimivilta
• hitsaus huomioon rakennesuunnittelussa
Samaisen teemanuneron muita ar tikke-
leita olivat vielä mm. amerikkalainen visio
hitsaavalle teollisuudelle (ns. Road Map),
tulevaisuuden osaajat hankitaan nyt, millä
lisätä kone- ja metallialan kiinnostavuutta,
Kvaerner Masa-Yardsin telakalle pääsy on
saavutus sekä tarve ja tarjonta kohtaavat,
jos työ on mielekästä.
Jukka Vir tasen palkitusssa ar tikkelissa va-
laistiin PED:n vaatimuksia painelaitteista
valmistavan yrityksen näkökulmasta. Vuo-
den viimeinen numero oli perinteelliseen
tapaan omistettu Essenin hitsausmessuilla,
jotka pidetään neljän vuoden välein. Katsa-
ukset antoivat jälleen hyvä kuvan messu-
jen annista ja hitsaustekniikan kehityksen
suunnista.
2002
Vuosi 2002 alkoi teemalla hitsauksen työtur-
vallisuus. Tämä oli järjestyksessä jo viides
teemanumero aiheesta. ”Putki” alkoi vuonna
1981. Aiheet olivat perinteisiä, hitsaushuu-
rut, otsoni, ilmanvaihto ja työvaatetus. Uutee-
na aiheena tuli mukaan sähkömagneettiset
kentät. Numerossa 4 oli erinomainen ja kat-
tava ar tikkeli hitsauksen mekanisoinnista
laivanrakennuksessa eli silloisen Kvaerner
Masa-Yardsin telakoilla.
Samassa numerossa aloitti Pekka Rajamäki
erinomaisen viisosaisen ar tikkelinsarjansa
MIG/MAG-hitsauksen käytännöstä: Liitos-
virhe ja pitkä vapaalanka MIG/MAG-hitsa-
uksessa. Ihmetellä täytyy, että ”Pedro” sai
aikaan perusteellista asiaa näin ”pienestä”
aiheesta. Artikkelisarjastaan Pekka Rajamäki
sai HT-lehden kirjoittajapalkinnon. Ar tikke-
leita kitkahitsauksesta pyörivällä työkalulla
(Friction Stir Welding) alkoi myös ilmestyä.
Numeron 6 teemana oli usean ar tikkelin
voimalla eripariliitosten hitsaus. Numerossa
esiteltiin ensi ker taa suomalaisille lukijoille
uusin ”Schaeffler-diagrammi”, ns. täydennet-
ty WRC-92 diagrammi vuodelta 2001.
2003
Pekka Rajamäki jatkoi kirjoitussarjaansa
edelleen ja päätti sen numerossa 2. Vuo-
den numeroissa heijastui myös Olkiluodon
tuleva ydinvoimalaitos. Kalervo Leino kutsui
numerossa 4 suomalaisia painelaitetoimit-
tajia ja -valmistajia VTT:llä alkavaan hitsa-
uksen kehitysprojektiin. Lisäksi numeroissa
oli ar tikkeleita ruostumattomien putkien juu-
rensuojauksesta ja putkien mekanisoidusta
TIG-hitsauksesta. Numero 5/2003 aloitti
voimallisesti laserhitsauksen tulon lehden
palstoille. Toki aiheesta oli ollut ar tikkeleita
jo aikaisemminkin. Hybridihitsauksen ma-
tematiikka oli hieman eriskummallista, kun
erään ar tikkelin otsikko kuului 1 + 1 > 2!
Huomionarvoista oli, että koko teemanume-
ron kirjoittajakunta oli kotimaisia.
Suunnittelu sai jälleen oman teemanumeron
6. Siinä puututtiin myös mm. pienahitsauk-
sen ongelmiin (”Pienahitsin sietämätön tär-
keys”) ja iänikuiseen aiheeseen, valmistuk-
sen ja suunnittelun väliseen yhteistyöhön eli
hitsausystävälliseen suunnitteluun.
2004
Vuosi 2004 aloitettiin lujalla asialla eli lujien
terästen hitsausteemalla usean ar tikkelin
voimin. Pekka Nevasmaa oli juuri väitellyt
tekniikan tohtoriksi merkittävästä aiheesta:
hitsiaineen vetyhalkeilu, mistä hän kirjoitti
erinonomaisen yhteenvetoar tikkelin. Tämä
korostuu erityisesti lujien terästen hitsauk-
sessa. Numeron 2 teemana oli ruostumaton
teräs. Risto Karppi esitteli VTT:llä tehtyä tut-
kimusta: keyhole-TIG - uusi hitsausprosessi
ruostumattomille teräksille. Harmin paikka
oli, että australialaiset olivat kehittäneet tä-
män menetelmän juuri ennen VTT:ä. Ydinvoi-
ma-asiaa edusti Juha Lukkarin perusteellinen
ar tikkeli Paksuseinäisten ruostumattomien
putkien orbitaali-TIG-hitsaus.
Numero 3 oli perineelliseen tapaan omistettu
NDT ja laatuasioille. Numeron 4 teemana oli
yksinker taisesti terästen hitsaus. Ar tikkelit
käsittelivät mm. teräsputkien hitsausta EN-
standardien mukaan, kuumalujien terästen
hitsausta ja kulutusterästen hitsausta. Nu-
meron 4 teemana oli uusi teema HT-lehden
historiassa: terminen ruiskutus, jota Tam-
pereen teknillisen yliopiston tutkijat vievät
eteenpäin.
Numerossa 6 Jouko Kara kaipasi pääkirjoi-
tuksessaan Lahtist ja laserhitsausta. Hän
tuli sitä saamaan, joidenkin mielestä jopa
kyllästymiseen saakka. Numerossa oli myös
ar tikkeli ydinvoimalaitosten komponettien
hitsauksesta, jossa puhuttiin mm. vakavista
vaurioista, joita on ilmennyt ydinvoimalai-
tosten hitseissä. Ar tikkeli ei saanut aikaan
mitään erityistä huolta ydinvoimalaitosten
ntur vallisuudesta, vaikka sitä vähän pel-
käsin.
2005
Ensimmäinen numero oli omistettu hitsaus-
alan koulutukselle. Ensimmäinen hitsausin-
sinöörien kurssi käynnistyi Lappeenrannas-
sa 1989. Keväällä 2009 päättyvän kurssin
järjestysnumero on 21. Numerossa oli myös
Juha Lukkari ja Risto Karpin laaja ja perus-
teellinen ar tikkeli vedystä hitsiaineissa ja
lisäaineissa.
Numerossa 2 oli jälleen ar tikkeli hitsaukses-
ta suomalaisilla telakoilla, joissa hitsauksen
kehitystyö on jatkuvaa, mm. konenäkö ja hy-
bridihitsaus.
Numerossa 3 mm. Tuomo Orava selvitti hitsa-
usohjeiden uusia hyväksyntäkäytäntöjä. Nu-
merossa 4 oli myös Jukka Setälän erinomai-
nen, kirjoittajapalkinnolla palkittu ar tikkeli
kuonahitsauspinnoituksesta nauhalla. Nu-
merossa 5 luotiin katsaus hitsaustekniikan
WELDING TECHNIQUE – Special Issue in Honor of Nordic Welding Conference 2006
5/2006
Kuva 2. Englanninkielinen Nordic Welding
Conference -numero.