Page 6 - SHY2012

Basic HTML Version

1/2008
[ www.shy-hitsaus.net ]
4
nen näyttäisi toimivan erittäin hyvin yhtenä
työvälineenä kehitettäessä tuotantotiloja.
Mallin rakentaminen kesti tutkijoilta vain
muutaman tunnin.
Pienoismallin avulla yrityksessä saatiin yri-
tysjohto, työnjohto ja työntekijät pohtimaan
uusia tuotantotilan tilaratkaisuja sekä konk-
reettisesti miettimään niiden käytännön so-
vellutuksia. Tavoitteena oli työolojen kehittä-
misen ohella luonnollisesti myös tuotannon
tehostaminen.
Hankkeiden päättymisen
jälkeisiä ajatuksia
Yritysten lähtötasot ja tarpeet työolojen
kehittämiselle ovat erittäin vaihtelevia. On
yrityksiä, jotka ovat olleen mukana vuosien
ajan kehittämishankkeissa ja ovat oivalta-
neet hankkeiden merkityksen ja ovat myös
saaneet niiden kautta mm. kansallista tun-
nustusta ja näkyvyyttä sekä erilaisia huo-
mionosoituksia. Kuitenkin on myös olemas-
sa vielä paljon yrityksiä, joissa työelämän
järjestelmällisempi kehittämistoiminta on
vasta alkamassa. Kehittämistoimintaa ja
yhteistyötä aloitettaessa on muistettava,
että jokainen yritys on oma yksilönsä ja
yrityksissä on usein menossa erityyppisiä
kehittämishankkeita ja hankkeiden tulee
luonnollisesti tukea toisiaan. Kehittämisen
tulee tapahtua vaiheittain systemaattisesti
askel askeleelta. Tärkeää on myös, ettei
yritetä liikaa yhdellä kerralla, kuten erään
yrityksen toimitusjohtaja totesi. Työolojen
kehittäminen, kuten kehittäminen yleensäkin
on osa jatkuvaa prosessia. Sitä on tehtävä
jatkuvasti ja se vaan saa tilanteiden vaihdel-
lessa erilaisia muotoja.
Kokemustemme mukaan työpaikoilla kaiva-
taan selkeästi kehittämismenetelmiä, joiden
avulla myös tuotantohenkilöstön osallistumi-
nen mahdollistetaan. Nykyään yrityksissä tie-
dostetaan, että henkilöstön tietoja ja taitoja
tulisi enemmän tuoda esiin, ja niistä tulisi
pystyä keskustelemaan sekä tar vittaessa
ottamaan käyttöön niiden pohjalta virinneitä
kehittämisajatuksia. Tämä tuli ilmi varsinkin
sellaisten yritysten osalta, jotka ovat olleet
jo aiemmin mukana työolojen eri kehittämis-
hankkeissa. Vähemmän kehityshankkeissa
mukana olleissa tai mahdollisesti vasta
yhteistyötä aloittelevissa yrityksissä tulee
työ aloittaa valitsemalla helppokäyttöisiä ja
yksinker taisia kehittämismenetelmiä, joiden
avulla aluksi kar toitetaan kehittämiskohteita
ja joiden kautta päästään alkuun varsinaisten
kehittämisratkaisuiden pariin.
Kun tietty kehittämiskohde, esimerkiksi vaik-
ka siisteyden ja järjestyksen kehittäminen,
otetaan yrityksessä työn alle on se tehtävä
hyvin. Kehittämistyöhön on sitouduttava ja
sille on annettava aikaa sekä resursseja.
Muuten on vaarassa, että siitä tulee erään-
lainen ikuisuusprojekti. Yritysjohdon ja työn-
johdon merkitys kehittämistyön käytännön
toteutuksessa on ratkaisevaa. On tärkeää
kiinnittää huomiota siihen kuinka he si-
toutuvat hankkeeseen ja kuinka he omilla
toimintatavoillaan viestivät jatkuvasti henki-
löstölle suhtautumisestaan kehittämiseen
sekä yleisesti että tarkasteltavana olevan
kehittämistyön osalta. Kun tietty yksittäinen
kehittämistyö on saatu päätökseen voidaan
siir tyä toteuttamaan seuraavaa kehittämis-
työtä, joka voi olla suoraan aiempaan liittyvä
tai siitä johdannainen tai täysin erillinenkin,
riippuen yrityksen tarpeista. Samalla on kui-
tenkin huolehdittava siitä, että hankkeen
aikana opitut menetelmät ja toimintatavat
jäävät osaksi normaalia toimintaa, eivätkä
ne ja niiden vaikutukset lopu kehittämishank-
keen päätyttyä.
Kehittämishankkeen tulee sopia yhteen
yrityksessä tehtävien muiden hankkeiden
kanssa. Kuten aiemmin jo todettiin hank-
keita ei mielellään saisi olla tekeillä useita
yhtä aikaa. Joissakin yrityksissä henkilöstö
on selvästi väsynyt jatkuvasti tuleviin uusiin
hankkeisiin. Yritysten henkilöt ovat hyvin kii-
reisiä ja töitä näyttää kaikilla olevan paljon.
Varsinkin pienten yritysten kanssa tehtävät
ensimmäiset yhteishankkeet edellyttävät
paljon yhteistyötä, käyntejä yrityksissä jne.
Yritysten henkilöstö näyttää myös selvästi
odottavan näitä yhteistyökäyntejä, joissa
haetaan yhteistyömuotoja uuden osapuolen
kanssa. Hankkeen ja tutkijoiden pitää sopeu-
tua tilanteiden jatkuvaan vaihteluun. Tämä
merkitsee selvästi lisätöitä ja haasteita myös
hankkeen toteuttajille.
Tuloksia ja
johtopäätöksiä
Tehtyjen kehittämishankkeiden rikkautena
on ollut työpaikkojen erilaisuus. Samaakaan
menetelmää sovellettaessa eivät täysin sa-
mat käytännöt sovellu aina eri työpaikkoihin.
Usein tutkimus- ja kehittämishaasteet ovat
myös hyvin työläitä, eikä niihin aina löydy juuri
siihen tarkoitukseen sopivaa menetelmää,
vaan kehittämismenetelmiä joudutaan muok-
kaamaan haastetta vastaavaksi. Työolojen
kehittämistyössä on havaittavissa selvää
tarvetta kaikki henkilöstöryhmät mukaan ot-
tavaan, osallistuvaan kehittämistoimintaan.
Työntekijät osallistuvat kehittämiseen mie-
lellään, jos heidät pystytään vakuuttamaan
kehittämistyön jatkuvuudesta ja tulosten
käytäntöön panosta. Tämä edellyttää luon-
nollisesti yritysjohdon sitoutumista hankkee-
seen sekä myöskin tar vittavia resursseja
ehdotettujen parannusten konkreettiseen
toteuttamiseen.
Kehittäminen ja uusien toimintatapojen
omaksuminen sekä saanti jokapäiväiseksi
toiminnaksi vaativat aikaa ja työtä. Hankkeen
alkuvaiheen ensimmäiset tapaamiset muok-
kaavat tärkeän perustan haasteiden ja ke-
hittämismenetelmien löytämiselle. Useassa
yrityksessä kehittämishaaste olikin jo alusta
alkaen tiedostettu ja yksilöity juuri tiettyyn
hankkeeseen, jolloin tutkijoiden haasteeksi
tuli löytää kehittämishaastetta vastaava ke-
hittämismenetelmä. Yhteistyön aloittaminen
on haaste kummallekin osapuolelle, sekä
työpaikoille että yliopiston tutkijoille. Monet
pk-yritykset eivät ole juurikaan aiemmin teh-
neet yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa
ja se vaatii selvästi totuttelua ja aikaa. Ky-
seessä onkin hyvin yksinker taisesti molem-
minpuolisen luottamuksen herättäminen,
aikaansaaminen ja kehittäminen.
Yritysten lähtötasot ja tarpeet työolojen
kehittämiselle ovat erittäin vaihtelevia. On
yrityksiä, jotka ovat olleen mukana vuosien
ajan kehittämishankkeissa ja ovat oivalta-
neet hankkeiden merkityksen ja ovat myös
saaneet niiden kautta mm. kansallista tun-
nustusta ja näkyvyyttä sekä erilaisia huomi-
onosoituksia. Kuitenkin on myös olemassa
vielä paljon yrityksiä, joissa työelämän järjes-
telmällisempi kehittämistoiminta on vasta al-
kamassa. Kehittämistoimintaa ja yhteistyötä
aloitettaessa on muistettava, että jokainen
yritys on oma yksilönsä ja yrityksissä on usein
menossa erityyppisiä kehittämishankkeita ja
hankkeiden tulee luonnollisesti tukea toisi-
Kuva 3. Yrityksen tuotantotilaa kuvaavan
lay-out mallin tarkastelua ja uusien ratkai-
sujen etsimistä.