Page 5 - SHY2012

Basic HTML Version

1/2008
[ www.shy-hitsaus.net ]
3
laisuuksilla, joissa käytiin läpi hankeen taus-
taa, tavoitteita ja toimintatapoja sekä tehtiin
alustava kartoitus siitä, mikä tuntui kussakin
yrityksessä olevan ajankohtaisin työolojen
kehittämiskohde. Kohteen löytämistä avattiin
esittelemällä kehittämismenetelmiä, jotka
voidaan kuvan 2 mukaan jakaa karkeasti
kolmeen eri r yhmään: kehittämiskohteita
kar toittaviin, ideoita tuottaviin ja ratkaisuja
tuottaviin. Monet menetelmistä ovat hyvinkin
tuttuja ja ne oli valittu juuri sillä perusteella,
että ne ovat helppokäyttöisiä, yksinker tai-
sia, eivätkä ne sisällä erikoisia resurssivaa-
timuksia. Yhtenä vaatimuksena oli myös
yhteisöllisyys, jota hankkeen aikana hyvin
voimakkaasti pyrittiin kehittämään. Mene-
telmien tuli edustaa lisäksi mahdollisimman
monia erilaisia toiminnallisia tapoja. (Rajala
& Kisko 2005)
Kokemuksia hankkeen
toteutuksesta
Toteutuksen
alkuvaiheet hankkeissa
Yritysten lähtötasot ja tarpeet työolojen kehit-
tämiselle ovat hyvin vaihtelevia. On yrityksiä,
jotka ovat olleen mukana vuosien ajan kehit-
tämishankkeissa ja ovat oivaltaneet kehitys-
hankkeiden merkityksen. Mutta useille pie-
nille pk-yrityksille yhteistyö tutkimuslaitoksen
kanssa on vielä outoa ja siihen liittyy selvästi
monia ennakkoluuloja. Sama koskee myös
tutkimuslaitoksia. On totuttu toimimaan
suur ten toimijoiden kanssa, mutta yhteistyö
pienten yritysten kanssa on oudompaa.
Yhteistyön aloittaminen on selvästi haaste
kummallekin osapuolelle, sekä työpaikoille
että tutkijoille. Kyseessä on yksinker taises-
ti molemminpuolisen luottamuksen herättä-
minen, aikaansaaminen ja kehittäminen ja
ylläpitäminen. Tämä vaatii aikaa ja malttia
kummaltakin osapuolelta. Ei pidä odottaa
tuloksia liian nopeasti, ne tulevat kyllä aika-
naan. Yhteistyötä aloitettaessa on muistet-
tava, että jokainen yritys on oma yksilönsä
ja yrityksissä on usein menossa erityyppisiä
kehittämishankkeita ja hankkeiden tulee
luonnollisesti tukea toisiaan. Hankkeen kan-
nalta ratkaisevaa on erityisesti yritysjohdon
näkyvä sitoutuminen hankkeeseen ja sitä
kautta hankkeen toteutukseen osoitetut re-
surssit. Tärkeän ryhmän muodostavat myös
luottamushenkilöt ja työnjohtajat. He ovat jat-
kuvasti välittömässä yhteydessä työntekijöi-
hin ja heidän asenteensa ja sitoutumisensa
hankkeeseen voi olla ratkaisevan tärkeää.
Yhteistyön aloittamisessa ensimmäiset ta-
paamiset ovat hyvin merkittäviä. Kuinka niis-
sä onnistutaan luomaan yhteistyölle pohja ja
aloittamaan luottamuksen, avoimuuden ja
yhteistyön kehittyminen. Kuitenkin on myös
huomioitava, että jo näissä ensimmäisissä
tilaisuuksissa on myös saatava aikaan jotain
konkreettista. Yritykselle on näytettävä, että
hankkeesta on ja tulee olemaan todella jo-
tain hyötyä. Usein vieläkin kuulee yritysten
eri toimijoiden toteavan, että onhan niitä
kaikenlaisia hankkeita ollut, mutta eivät ne
ole mihinkään johtaneet. Väittäisimme, että
jo ensimmäisistä tapaamisista voi jo hyvin
pitkälle päätellä, kuinka yhteistyö lähtee ke-
hittymään ja ennen kaikkea mikä näyttää
olevan hankkeeseen sitoutumisen aste.
Kun yritykset ovat saaneet yhteistyössä tut-
kijoiden kanssa määrittää työolojen kehit-
tämisen painopistealueet niin lähtökohdat
hankkeen toteutukselle ovat luonnollisesti
hyvät. Hankkeen tulee liittyä saumattomasti
yrityksen kehittämiseen mutta toisaalta sen
tulee liittyä myös yliopistolla tehtävään tutki-
mustoimintaan ja sen vaatimuksiin.
Hankkeiden toteutus-
vaiheen kokemuksia
Yhteistyö yritysten kanssa on hyvin haasta-
vaa ja toisaalta hyvin antoisaa. Kun jokaisella
yrityksellä on oma kulttuurinsa ja toimintata-
pansa ja niissä sovelletaan eri menetelmiä
tämä edellyttää tutkijoilta asiantuntemusta
monelta eri alueelta sekä sopeutumiskykyä
hyvin erilaisiin ja vaihteleviin tilanteisiin. Tä-
mä on selvästi tämäntyyppisten kehittämis-
hankkeiden yksi rikkaus.
Yritys haluaa konkreettisia tuloksia. Yritystä
eivät yleensä kiinnosta menetelmät, vaan
mitä hyötyä niistä on, mitä ne ker tovat ja
mitä pitää tehdä. Jos yrityksessä on tehty
jo pidempään erilaisia kehittämishankkeita
sekä rakennettu erilaisia yhteistyökuvioita
voidaan käyttää monimutkaisempia mene-
telmiä. Hankkeen toteutus edellyttää myös
kiinteää yhteistyötä lukuisten virallisten ja
epävirallisten tapaamisten ja kokousten
muodossa. Kokousten on oltava lyhyitä.
Kokemuksemme mukaan maksimi kokouk-
sen kestoaika on kaksi tuntia. Pienemmät
yritykset eivät mielellään suostu pitempiin
kokouksiin yksinker taisesti tuotannollisista
syistä. Jokaisesta kokouksesta/tapaamises-
ta on saatava joku selkeä tulos, ilman tätä ei
seuraavaa kokousta kannata järjestää.
Hanketta on vietävä jatkuvasti eteenpäin.
Vain näin voidaan saavuttaa haluttu tavoite,
eli kehittämistyön onnistuminen sekä kehit-
tämisen jatkuminen opittujen toimintamallien
kautta myös hankkeen loputtua. Hankkeen
aikana syntyneitä kehittämisajatuksia on
lähdettävä heti viemään eteenpäin. Monet
kehittämisideoista ovat hyvin pieniä paran-
nusehdotuksia, joita henkilöstö on voinut
miettiä pitkään, mutta jotka ovat jääneet to-
teuttamatta erinäisistä syistä. Näiden usein
hyvin pienten, mutta näkyvien parannusten
toteuttamisella voidaan hyvin yksinkertaises-
ti viestiä henkilöstölle, että kehittämistyöhön
ollaan todella sitoutuneita. Usein on, että
yrityksen jollakin osastolla tehty pilottihan-
ke aiheuttaa selvästi mielenkiintoa muilla
osastoilla ja siksi siitä tulee tiedottaa kaikille
osastoille. Jatkossa, mikäli on mahdollista ja
kuten usein on luonnollistakin yhden osaston
kehittämishankkeen kokemukset ja tulokset
tulisi pyrkiä levittämään koko yritykseen ja
muodostaa näin laajempia toimintamalleja
toiminnalle. Näin näidenkin hankkeiden ai-
kana yrityksissä tehtiin.
Kokemustemme perusteella yritysten henki-
löstö näyttäisi kaipaavan osallistuvia mene-
telmiä. Menetelmiä, joiden avulla voidaan yh-
dessä pohtia kehittämistä. Hyvänä esimerk-
kinä tästä on hankkeiden aikana kahteen
eri yritykseen tehty tuotantotilan lay-outin
tarkastelu. Tämä toteutettiin yksinker taisen,
tutkijoiden rakentaman pienoismallin avulla
(kuva 3). Ajatus konkreettisen pienoismallin
rakentamisesta nykyaikana tuntunee hieman
oudolta kun tuotantotilojen ja layout -ratkaisu-
jen mallintaminen voidaan toteuttaa helposti
ja nopeasti tietokoneavusteisestikin. Silti ko-
kemustemme mukaan tällainen mallintami-
Kuva 2. Hankkeissa käytettyjä työolojen kehittämismenetelmiä. (Rajala & Kisko 2005)