Basic HTML Version
1/2008
[ shy-hitsaus.net ]
2
Kokemuksia työ-
yhteisön kehittämisestä
Johdanto
Näihin hankkeisiin osallistui yhteensä 21
metallialan pk-yritystä ja kaksi oppilaitos-
ta. Hankkeita rahoittivat sen eri vaiheissa
Työsuojelurahasto (TSR), Euroopan Sosiaa-
lirahasto (ESR), Oulun yliopisto sekä muka-
na olleet yritykset. Tukea hankkeet saivat
myös ProMetal-verkosto-osaamiskeskukseen
ja multipolis-verkostoon kuuluvalta metalli-
alan osaamiskeskittymältä Steelpolikselta
sekä sitä koordinoivalta Raahen Seudun
Teknologiakeskus Oy:ltä. Hankkeessa oltiin
välittömässä kosketuksessa yli tuhanteen
henkilöön ja kerrannaisvaikutuksineen 2-3
tuhanteen henkilöön.
Kehittämisen
taustoja
Miksi nämä hankkeet toteutettiin? Tärkeä
syy on teollisuuden voimakas kansainvä-
listyminen, jonka seurauksena kotimainen
metalliteollisuus on joutunut vastaamaan
eri tavoin yhä kovenevaan kilpailuun. Tämä
näkyy myös ammattitaitoisen työvoiman
rekr ytoinnissa nyt ja tulevaisuudessa. Alal-
la ammattipätevyyden saavuttaminen vie
varsin pitkän ajan, jonka jälkeen kuitenkin
ammattihenkilö ainakin tämänhetkisten nä-
kymien valossa tulee aina saamaan osaa-
mistaan vastaavaa työtä. Osaltaan tärkeä
syy onkin varmasti myös huoli perinteisen
metalliteollisuuden imagosta. Kuinka saa-
daan nuoret kiinnostumaan alasta, joka
mielletään hieman vanhanaikaiseksi, ei niin
trendikkääksi kuin useat muut tarjolla ole-
vat vaihtoehtoiset alat. Kuitenkin kaikissa
tämän hankkeen yrityksissä hyödynnettiin
uusia tuotantovälineitä ja -laitteita sekä
niihin liittyvää huippuosaamista. Tekniikan
nopea kehittyminen ja sen soveltaminen
yrityksissä antaa henkilöstölle jatkuvasti
monia uusia haasteellisia tehtäviä. Tärkeää
onkin, että yritysten henkilöstö on innostu-
nutta ja motivoitunutta.
Ihminen on osa moniulotteista vaikutusten
verkostoa, eli työjärjestelmäkokonaisuutta
(kuva 1). Yhtenä jatkuvana kehittämis- ja
parantamiskohteena näyttävät yhä olevan
työolot. Tämä tulee varsinkin esille yrityk-
sissä, joissa tuotanto vaihtelee tilausten
mukaan. Syitä tähän on varmasti useita ja
niiden korjaaminen näyttää vaativan jatku-
vaa, pitkäjänteistä työtä. Yhtenä tärkeänä
syynä on ehkä se, että työolojen kehittämi-
sellä saavutettuja hyötyjä on usein vaikea
osoittaa ja perustella. On helppoa puhua
esimerkiksi kappalemääristä. Kuitenkin on
huomattavasti vaikeampaa osoittaa selkein
taloudellisen mittarein mitä kehittäminen
tarkoittaa euroissa? Kehitys on kuitenkin
menossa selkeästi siihen suuntaan, että
työolojen kehittämisellä nähdään olevan hy-
vin moninaisia positiivisia vaikutuksia edel-
lä esitettyihin syihin sekä suoraan yrityksen
tuottavuuteen ja toiminnan laatuun.
Kehittämistyön
tavoitteet
Hankkeiden tavoitteena oli konkreettinen
omakohtainen työympäristön ja työhyvinvoin-
nin jatkuva kehittämistyö, joka saisi voimaa
myös hankkeeseen kuuluvien yritysten yritys-
verkostosta. Tarkoituksena oli auttaa yrityksiä
ottamaan käyttöönsä ja soveltamaan yrityk-
sen omiin tarpeisiin sopivia työolojen kehittä-
mismenetelmiä. Kehittäminen kohdennettiin
tarpeen mukaan koko yrityksen tai sen tietyn
osaston tai tarvittaessa vain tietyn työkoh-
teen tarpeisiin. Tärkeänä toimintamuotona
lisäksi oli järjestää yrityksille yhteisiä bench-
marking- ja benchlearning- tyyppisiä tilaisuuk-
sia, joissa pyrittiin auttamaan yrityksiä näke-
mään ja arvioimaan omia toimintamallejaan
ja ver taamaan saatuja kokemuksia muiden
yritysten vastaaviin. Tutkijoiden rooli oli tuo-
da uusia, ulkopuolisia näkökulmia työolojen
kehittämiseen ja tarjota siihen sopivia mene-
telmiä. Menetelmien käyttöönotto toteutettiin
kiinteässä yhteistyössä henkilöstön kanssa,
jotta menetelmiä opittiin soveltamaan oikein
ja tehokkaasti ja ennen kaikkea, että niitä
käytettäisiin itsenäisesti myös tulevaisuu-
dessa kehittämishankkeiden päätyttyä.
Kuinka hanke
toteutettiin
Molemmat kehittämishankkeet aloitettiin
hankkeisiin osallistuvien yritysten yhteisti-
Kari Kisko ja Arto Reiman
Tämä artikkeli perustuu niihin kokemuksiin, joita kirjoitta-
jille on syntynyt Raahen seudulla metallialan pk-yrityksiin
ja oppilaitoksiin tehdyissä työympäristön, -turvallisuuden
ja työhyvinvoinnin teemoihin ja haasteisiin keskittyvissä
kehityshankkeissa; KILPA 1 ja KILPA 2, jotka toteutettiin
vuosien 2002–2006 välisenä aikana.
Kuva 1. Ihminen osana työjärjestelmäkokonaisuutta. (Väyry-
nen ym. 2004, Smith & Carayon 1995 mukailtu)