Page 19 - SHY2012

Basic HTML Version

1/2008
[ www.shy-hitsaus.net ]
17
menettelyä. Useampia toimintamalleja ei yh-
dessä yrityksessä voi olla, sillä siinä on suuri
riski, että myös vaativammassa tapauksessa
oikaistaan. Samaa menettelyä suosittelisin
lisäainelajeittain, sillä jos käytetään pelkkää
umpilankaa, riittää likaantumiselta suojaami-
nen, mutta jos on suojattava myös kosteu-
delta, on oltava lämpökaappi.
Hitsauksen apuaineiden käsittelyssä useim-
min havaittuina poikkeamina ovat kiinnittä-
mättömät kaasupullot, jotka voivat kaatues-
saan aiheuttaa työtapaturmia.
Perusaineen
varastointi
Varastoinnin aikana on taattava materiaali-
en vahingoittumattomuus ja tunnistettavuus
(3).
Materiaalien tilaus-toimitus-varastointiketjun
ongelmat eivät ole yleensä varsinaisessa va-
rastoinnissa. Ongelmia esiintyy yleisimmin ti-
lauksessa ja toimitusvalvonnassa. Tilaukses-
ta on syytä vaatia aina tilausvahvistus, jotta
varmistutaan, että tilauksen vastaanottaja
on ymmär tänyt tilauksen toimitusaikoineen
oikein. Toimitusvalvonnalla on varmistuttava,
että toimitus tapahtuu sovitun aikataulun
mukaisesti sovitun sisältöisenä (ei esim.
jälkitoimituksia). Toimituksen saapumisesta
sekä varastointipaikasta (mikäli ei ole vakio-
tai työnumerokohtaisia varastopaikkoja) on
tilaajan tai työnjohdon myös saatava tieto,
jotta tiedetään milloin työt voidaan aloittaa.
Hitsien
jälkilämpökäsittelyt
Varsinaiset jälkilämpökäsittelyt on yleensä
hoidettu erittäin hyvin. Tekijä on useimmiten
työnsä osaava alihankkija, joka toimii omien
hyviksi havaittujen työ- ja toimintaohjeidensa
mukaisesti.
Ennemminkin ongelmia voivat aiheuttaa
esilämmitys tai liekkioikaisu, jotka eivät ole
jälkilämpökäsittelyjä, mutta joilla voidaan ai-
heuttaa valmistettaviin tuotteisiin kuumenta-
misesta johtuvia virheitä.
Esilämmityksen suorittaminen ja lämpötilan
mittaaminen tulee ohjeistaa sekä dokumen-
toida asiaankuuluvan standardin mukaises-
ti.
Mikäli kappaleille joudutaan tekemään
liekkioikaisua, on oikaisuun tehtävä kirjal-
liset ohjeet. Käytettävä materiaalikohtainen
maksimilämpötila, lämpötilan mittaustapa ja
-kohta, jäähdyttämisnopeus ym. tapauskoh-
taiset muuttujat on määritettävä, SFS-EN ISO
13916 (11), jota ei juurikaan tunneta.
Tarkastus
ja testaus
Tuotteille ja toiminnoille vaaditaan tarkastuk-
sia ja testauksia ennen hitsausta, hitsauk-
sen aikana ja hitsauksen jälkeen (3).
Ennen hitsausta suoritettavia tarkastuksia
tekevät sekä hitsauskoordinoija että hit-
saaja. Koordinoija tarkastaa pätevyydet ja
ohjeiden käyttökelpoisuuden, ja hitsaaja
tarkastaa käyttämiensä materiaalien, osien,
lisäaineiden, hitsausar vojen ym. piirustus-
ten ja hitsausohjeiden asianmukaisuuden.
Tarkastusten todentaminen on usein varsin
vaikeaa.
Hitsauksen aikaisia tarkastuksia on harvoin
määritetty ja suoritettu. Hitsauksen aikana
olisi syytä tarkastaa ainakin pistokokein, että
noudattaako hitsaaja hitsausohjetta. Tarkas-
tuksista on syytä pitää kirjaa.
Hitsauksen jälkeen tapahtuva tarkastus on
yleensä ainoa tehty tarkastus, mutta sen
dokumentoinnissa saattaa olla puutteita. Jos
tarkastuksen tekee hitsaaja, ei tarkastuk-
sen suorittamisesta useinkaan jää mitään
tietoa. Mikäli tuotantosuunnitelma on hyvin
tehty, on siinä määritetty tarvittavat tuotteen
tarkastukset ja testaukset, niiden toteutta-
misaika sekä paikka tarkastuksen tekijän
kuittaukselle.
Poikkeamat ja
korjaavat toimenpiteet
Poikkeamien käsittelylle ja tilastoinnille on
syytä luoda dokumentointijärjestelmä, jos-
sa erityyppisten virheiden määrää ja laatua
pystytään seuraamaan ja analysoimaan.
Poikkeamien rapor toija ja käsittelijä on
määritettävä. Lisäksi tulee määrittää, kuin-
ka estetään poikkeavan tuotteen tahaton
käyttö tai tuotannossa eteenpäin meno, ja
kuinka varmistetaan, ettei havaittu poikkea-
ma toistu (3).
Poikkeamien seurannan ja tilastoinnin avulla
toiminnasta pystytään karsimaan toistuvia
virheitä. Poikkeamia seurataan yleisesti
niistä tehtävien poikkeamarapor ttien avulla.
Menettely tuntuu tekijöistä ja työnjohtajista
usein liian byrokraattiselta, joten rapor ttia
ei kirjoiteta, vaan tehdyt virheet ainoastaan
korjataan. Tällöin toiminnan parantaminen
jää toteuttamatta, ja samoja virheitä teh-
dään aina uudelleen. Riittävä toimintatapa
olisi kirjata esim. taskussa olevaan vihkoon
muutama rivi tapahtumasta. Nämä kirjaukset
tulisi siir tää aika ajoin poikkeamakansioon,
ja poikkeamien virhetyypit tulisi jaotella. Vir-
hetyypit tulisi myös analysoida, ja tämän jäl-
keen kehittää ehkäisevät toimenpiteet.
Mittaus-, tarkastus-
ja testauslaitteiden
kalibrointi ja kelpuutus
Valmistaja on vastuussa tarkoituksenmukai-
sesta mittaus-, tarkastus- ja testauslaitteiden
kalibroinnista tai kelpuutuksesta (3).
Hitsaavissa yrityksissä käytettäviä tekijöiden
henkilökohtaisia mittalaitteita ovat rulla- ja
työntömitta, joita ei yleensä kalibroida, vaan
ne kelpuutetaan käyttäjän silmämääräisellä
tarkastuksella. Mikäli yrityksellä on mittareita
(paine-, lämpö-, vir ta-, jännite ym.), niin yrityk-
set kelpuuttavat laitteensa ver taamalla nii-
tä kalibroituihin laitteisiin. Tämä on yleensä
mielestäni aivan riittävä tapa toimia, mikäli
mitattavat mittatarkkuudet eivät ole normaa-
lia yleistoleranssitarkkuutta tarkempia. Jos
tarkkuusvaatimukset ovat suuria, on syytä
hankkia ainakin yksi kalibroitu mastermit-
tari.
Tunnistettavuus
ja jäljitettävyys
sekä laatuasiakirjat
ISO 3834 ei edellytä ehdottomasti tunnistet-
tavuutta ja jäljitettävyyttä eikä laatuasiakir-
jojen keräämistä. Vaatimus tulee kuitenkin
usein tuotestandardeista, joten useimmissa
yrityksissä näille asioille on laadittu toimin-
taohjeistus, jonka mukaisesti toimitaan. Do-
kumentoitu tunnistettavuus ja jäljitettävyys
auttavat ainakin mahdollisten vauriotapaus-
ten selvittelyssä. Dokumentit antavat tietoa
siitä, onko tuote valmistettu väärin, vai onko
vaurion mahdollisesti aiheuttanut esimerkik-
si väärä käyttö.
Viitteet
(1) Erkki Saarnio: Luentoaineisto: Hitsa-
uskoordinoijien täydennyskoulutuspäivät,
Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 31.10.-
1.11.2007
(2) SFS-EN ISO 3834-1: 2006 Metallien su-
lahitsauksen laatuvaatimukset. Osa 1: Laa-
tuvaatimustason valintaperusteet
(3) SFS-EN ISO 3834-2: 2006 Metallien su-
lahitsauksen laatuvaatimukset. Osa 2: Kat-
tavat laatuvaatimukset
(4) SFS-EN ISO 3834-3: 2006 Metallien su-
lahitsauksen laatuvaatimukset. Osa 3: Va-
kiolaatuvaatimukset
(5) SFS-EN ISO 3834-4: 2006 Metallien su-
lahitsauksen laatuvaatimukset. Osa 4: Pe-
ruslaatuvaatimukset
(6) SFS-EN ISO 3834-5: 2006 Metallien su-
lahitsauksen laatuvaatimukset. Osa 5: Tar-