Page 18 - SHY2012

Basic HTML Version

1/2008
[ www.shy-hitsaus.net ]
16
SFS-EN 1418 mukaisesti. Hitsausoperaat-
toreilta edellytetään myös tietopuolista ko-
etta hitsausaseman toiminnasta. Hitsaajilta
ja operaattoreilta ei vaadita hitsausteknistä
tietopuolista koetta, mutta kokeen suoritta-
mista kuitenkin suositellaan (8, 9).
Hitsaajat on jatkossa syytä pätevöidä päit-
täiskokeen lisäksi myös pienahitsauskokeel-
la, sillä useimmissa yrityksissä pienahitsauk-
sen osuus hitsaustyöstä on merkittävä (8).
Suomessa on kautta aikojen päittäisliitoksen
hitsauksella pätevöity myös pienahitsaajat,
joten pienahitsauksen vaativuuteen ei ole
kiinnitetty riittävää huomiota. Koska pienahit-
sin tarkastaminenkaan ei ole valmiista kap-
paleesta helppoa, eivät hitsausvirheiden
määrät ole paljastuneet, paitsi joissain vau-
riotapauksissa. Tästä syystä hitsaajat eivät
ole oppineet hitsaamaan pienahitsejä.
Hitsauskoordinoija tulee nimetä, ja hänen
vastuunsa ja valtuutensa on määritettävä (3).
Hitsauskoordinoijan tehtävät ja vastuut on
määritetty standardissa SFS-EN ISO 14731
(7). Mikäli yrityksessä on useita hitsauksen
koordinointihenkilöitä, on tehtävät ja vastuut
jaettava sekä määritettävä selkeästi.
Muut NDT-tarkastajat, paitsi silmämääräi-
sen tarkastuksen tekijät, tulee pätevöidä
EN 473 mukaisesti. Mikäli silmämääräisen
tarkastuksen tarkastajilla ei ole virallista pä-
tevöintiä, on pätevyysvaatimus määritettävä
ja vaatimuksen mukainen pätevyys pystyttävä
osoittamaan (3).
Tarkastusta tekevien henkilöiden on osoitet-
tava vuosittain riittävä lähinäkökyky. EN 473
mukaan lähinäkökyky on riittävä, kun tarkas-
taja kykenee lukemaan 30 cm:n etäisyydeltä
Jaeger taulun nro 1 tai Times New Roman
4.5 tekstiä. Näkötestin suorittamisesta tulee
olla dokumentti (10). Tämä asia on ollut hoi-
tamatta varsin useissa yrityksissä. Puutteita
on ollut varsinkin yrityksissä, joissa oman
työn tarkastusvastuu on hitsaajilla.
Tuotanto- ja
testauslaitteet
Nosto(apu)välineet on lakisääteisesti tar-
kastettava vuosittain. Nostoapuvälineet on
yksilöitävä selkeästi. Tarkastuksen suoritta-
minen on syytä merkitä esim. Työturvallisuus-
keskuksen julkaisemin vuosivärein, kuva 1.
(11). Tarkastusrapor ttien tallentamiseen on
syytä olla ohjeet.
Käytettävistä tuotantokoneista ja -laitteista
tulee olla kirjallinen kuvaus ja laiteluettelo.
Koneille on tehtävä huoltosuunnitelma, ja
suoritetut huollot tulee dokumentoida (3).
Seuraavan huollon ajankohta olisi hyvä olla
tarkastettavissa koneeseen liimatusta tar-
rasta. Mikäli tarran väri olisi vuosittain sama
kuin nostoapuvälineissäkin, olisi seuranta
helppoa. Monissa yrityksissä hitsauskonei-
den huolloista on huolehdittu hyvin, mutta
koneet, joita yrityksessä on vain yksi kap-
pale (särmäyspuristimet, mankelit, leikkurit,
kompressorit ym.) ovat huoltosuunnitelman
ulkopuolella. Usein on unohtunut, että myös
lisäaineiden säilytys- ja kuivauslaitteille on
oltava huolto- ja tarkastusohjeet, joita on
myös noudatettava.
Tuotanto-
suunnitelma
Tuotantosuunnitelma tulee olla olemassa
dokumentoituna (2). Hyvin tehty tuotanto- ja
tarkastussuunnitelma varmistaa, että kaikki
suunnitellut toimenpiteet tulevat tehdyiksi
oikeaan aikaan. Tuotantosuunnitelmassa
huomioitavia asioita on lueteltu standardis-
sa ISO 3834-2 melko paljon. Varsin usein
yritykset kopioivat standardissa olevat asiat
omaan laatuohjeistoonsa miettimättä ovatko
kyseiset asiat olennaisia juuri heidän tuotan-
nossaan. Tällöin tuotantosuunnitelman nou-
dattaminen jää usein pelkäksi jälkikäteen
tapahtuvaksi lomakkeiden täyttämiseksi.
Hitsausohjeet ja
niiden hyväksyntä
Hitsausohjeet (WPS) tulee laatia ja hyväk-
syttää sekä niiden oikeasta käytöstä tulee
varmistua tuotannossa (3).
Hitsausohjeiden hyväksyttämiseen aikai-
semmin käytetyt EN 288-sarjan standardit
on korvattu ISO-standardeilla (ISO 15607,
ISO 15609, ISO 15610, ISO 15611, ISO
15612, ISO 15613, ISO 15614). Nyt jois-
sain tapauksissa on syntynyt erimielisyyttä
siitä, voidaanko osoittaa nykyisin voimassa
olevien ISO-standardien ja entisten EN-stan-
dardien välinen tekninen yhdenpitävyys, vai
onko hitsausohjeet päivitettävä vastaamaan
voimassa olevia ISO-standardeja, kuten ISO
3834-5 edellyttää? Poikkeamia voi olla tes-
tauslaajuuksissa, jolloin voidaan joutua hit-
saamaan ja testaamaan lisäkoekappaleita.
Lisäksi ainakin perusaineen materiaalir yh-
mät ovat erilaisia.
Hitsausohjeiden käyttö on auditoinneissa
yksi eniten poikkeamia aiheuttaneista stan-
dardin kohdista. Yrityksillä on olemassa hy-
väksytyt hitsausohjeet, mutta ne eivät ole
hitsaajien käytössä. Varsin usein auditoin-
nissa voidaan havaita, että suurella vaivalla
ja isoilla kustannuksilla hyväksytyt WPS:t on
tuotu hitsaajille ainoastaan arviointitilaisuut-
ta varten. Useimmissa yrityksissä ei ole edel-
lä mainitusta syystä käytössä järjestelmää,
miten hitsausohjeiden oikeasta käytöstä
varmistutaan. Tästä voidaan päätellä, että
myös hitsauskoordinoijille on epäselvää,
miksi hitsausohjeet ovat olemassa ja mitä
hyötyä yritykselle on siitä, että niitä myös
käytetään!
Siltahitsejä pidetään yleensä erittäin tois-
arvoisina hitseinä, ja välttämättöminä aino-
astaan siksi, että valmistettavat kappaleet
saadaan kestämään muodossaan ennen
hitsausta. Siltahitsauksessa on kuitenkin
varsin usein vaarana, että kappaleeseen jää
silloituskohdan erittäin nopeasta jäähtymi-
sestä johtuvia säröjä, jotka eivät sula pois
varsinaisessa hitsauksessa. Mielestäni silta-
hitsien tekemiseen on syytä tehdä ohje, jon-
ka käyttöä myös seurataan. Ohjeessa tulee
määrittää siltahitsien sijoittelut, sillan mini-
mipituus ja mahdollinen esilämmitystarve.
Hitsausaineiden testaus,
käsittely ja varastointi
Lisäaineiden käsittely ja varastointi on toi-
nen erittäin paljon poikkeamia aiheuttanut
kohta hitsausohjeiden käyttämättömyyden
lisäksi.
Lisäaineiden varastoinnissa ja käsittelyssä
vaaditaan lisäainetoimittajien suositusten
mukaiset menettelyt (2). Useissa yrityksissä
on kopioitu lisäainevalmistajan julkaisema
käsittelyohje, jota ei kuitenkaan noudateta.
Poikkeamat liittyvät yleensä lisäaineiden va-
rastointiin hitsauspaikalla. Usein ohjeessa
on maininta, että jauhetäytelangat on pa-
lautettava varastoon tai hitsausjauheet on
palautettava lämmitettyyn jauhesiiloon, jos
hitsaus on keskeytyneenä yli 8 tuntia. Sa-
moin hitsauspuikkojen uudelleen kuivausta
tai lämpökaappiin palauttamista edellytetään
4-8 tunnin puikkosäiliössä säilyttämisen jäl-
keen. Palauttamista ei kuitenkaan juuri kos-
kaan tapahdu.
Mielestäni yritysten olisi syytä miettiä lisäai-
neiden säilyttämisrutiinit käytettävien lisäai-
neiden ja hitsattavien materiaalien perusteel-
la. Jos yrityksessä hitsataan pelkkää ”kaks-
kolmevitosta”, voi lisäaineiden käsittely olla
”leväperäisempää”, kuin jos materiaaleissa
on halkeilu- tai huokosherkkiä tai muuten
vaikeammin hitsattavia. Mikäli hitsattavissa
materiaaleissa on sekä helppoja että vaikei-
ta, on käsittelyssä noudatettava vaativampaa
Kuva 1. Nostoapuvälineiden tarkastusvärit
(11)