Page 31 - SHY2012

Basic HTML Version

2/2007
[ www.shy-hitsaus.net ]
29
jokapäiväisessä toiminnassa. Kehitystyön
tukemisessa merkittävä panos on ollut yrityk-
sen johdolla sekä suurempien tuotekehitys-
projektien rahoittajilla, erityisesti TEKESillä.
Porin yksikkö vastuussa
hitsauskehityksestä
Porin yksikön vastuulla on hitsaavan tuotan-
non menetelmien jatkuva kehitys ja uusien
menetelmien ns. pilotointi eli käyttöönotto-
testaus. Tavoitteena on löytää tuotannon tu-
eksi uusia hitsausmenetelmiä ja -apuvälinei-
tä tai kehittää jo olemassa olevia menetelmiä
tuotannon tehostamisen työkaluiksi. Tiuken-
tunut kilpailutilanne vaatii kaiken osaamisen
hyödyntämistä nykyisten tuotteiden valmis-
tuksessa sekä valmiutta tuotevalikoiman
laajentamiseen. Hitsaus- ja materiaaliosaa-
misen varmistamiseksi ja ylläpitämiseksi
on Porin yksikköön koottu tiivis asiantunti-
jar yhmä, joka on käytettävissä myynnin ja
tuotannon tukena aina tarvittaessa.
Ajan tasalla pysymistä uusien menetelmien
kehityksessä helpottaa jatkuva yhteistyö ko-
timaisten ja ulkomaisten tutkimuslaitosten
sekä yritysten kanssa. Esimerkiksi jo vuosia
sitten alkanut hitsaukseen ja materiaalitek-
niikkaan liittyvä tutkimusyhteistyö Teknillisen
korkeakoulun Koneenrakennuksen materiaa-
litekniikan laboratorion kanssa jatkuu edel-
leen aktiivisena. Kuva 1 tutustumismatkalta
pro-beam AG&Co:n EB-hitsauskammioon ja
kuva 2 tutustumismatkalta Hettiger-Stelliten
hitsauspulvereihin ja PTA-laitteisiin. Kuvassa
3 on menossa TIG-valokaaren spektrinmitta-
us eri suojakaasuilla ja perusaineilla.
Kehitystyön
projektointi kannattaa
Hitsauksen ja muiden menetelmien laajempi
kehittäminen ja menetelmien tuotantokäyt-
töön saattaminen vaatii systemaattista ja
pitkäjänteistä työtä. Jotta kehitystyön jat-
kuva tehokas hyödyntäminen voitaisiin var-
mistaa, on Porin yksikössä otettu käyttöön
ns. menetelmäkehityksen projektimalli, joka
mahdollistaa kehitystoiminnan ohjaamisen,
resursoimisen sekä projektin ja tulosten seu-
rannan. Kehityksen projektimallia pyritään
käyttämään kaikkien kehitystoimenpiteiden
runkona, pienemmät projektit seuraavat
mallin runkoa ja laajemmat sekä pidempi-
kestoiset projektit viedään hyvinkin tarkas-
ti projektimallia seuraten. Projektimallin
rungoksi on rakennettu kuvassa 4 esitetty
prosessikaavio, jota erillinen toimintaohje
tarkentaa.
Kehitystoiminnan hallinta projektimuodossa
tarjoaa selkeitä etuja, joita ovat mm.
1) Vaiheittainen rakenne varmistaa projektin
oikean suuntaamisen
2) Aikataulutus ja resursointi
3) Tekninen seuranta ja rapor tointi
4) Kustannusten seuranta ja rapor tointi
5) Dokumentointi kehitys- ja käyttöönottovai-
heista
Hyvin organisoitu kehitystoiminta ja aktiivi-
nen verkottuminen tarjoavat mahdollisuuden
oman erikoisosaamisen kehittämiseen ja yl-
läpitämiseen sekä valmiuden oman toimin-
nan kehittämisen lisäksi esim. asiakkaiden
erikoisprojektien kokonaisuuden hallintaan.
Kuvassa 5 on esitetty esimerkki asiakasläh-
töisen kehitysprojektin hallinnasta.
Koulutus ja motivointi
kehitystyön tukijalkana
Kehitystoiminnalla ei koskaan saavuteta ta-
voiteltuja etuja, jos unohdetaan samanaikai-
nen henkilöstön koulutus ja motivointi. Jatku-
va koulutustarpeen kar toitus ja koulutuksen
aktiivinen toteuttaminen parantaa selkeästi
osaamistason lisäksi myös henkilöstön mo-
Kuva 4. Kehitysprojektin etenemistä kuvaava prosessikaavio.
Kuva 5. Esimerkki tavasta suunnata kehitysosaamista myös asiakaslähtöiseen ongelman-
ratkaisuun. Oman osaamisen lisäksi laaja ulkopuolinen tutkimuslaitos- ja alihankkijaverkos-
ta tarjoaa mahdollisuuden erikoisempienkin kehitysongelmien ratkaisemiseen.