Page 10 - SHY2012

Basic HTML Version

2/2007
[ www.shy-hitsaus.net ]
8
Hitsiaineentuotto (kg/h)
Hitsausnopeus (cm/min) = 1,67 x ------------------------------------------------
Hitsiainemäärä (kg/m)
Esimerkki 7. Hitsausnopeus pienahitsissä
(PB)
• MAG-hitsaus: 1,2 mm:n umpilanka
• Hitsausarvot: 300 A, 30 V
• Hitsiaineentuotto: 5,34 kg/h (taulukko 3)
• a-mitta: 5 mm
• Hitsiainemäärä: 0,008 x 5 x 5 = 0,20 kg/
m
• Hitsausnopeus: 1,67 x 5,34 : 0,20 = 45
cm/min
MAG-nomogrammi:
Virta – hitsiaineentuotto
– syöttönopeus
Joskus hitsauskoordinoija voi tarvita myös
kuvissa 10 ja 11 olevia nomogrammeja,
joista nähdään hitsausvirran, langansyöttö-
nopeuden ja hitsiaineentuoton välinen yhte-
ys MAG-hitsauksessa. Täytelangoilla näiden
tekijöiden riippuvuus riippuu myös langan
rakenteesta ja valmistustavasta. Kuvien täy-
telankojen arvot edustavat eräitä kauppani-
miä (OK Tubrod 14.12 ja PZ6113). Lisäksi
MAG-hitsauksessa ”piilovaikuttajana”on li-
säksi suutinetäisyys.
Esimerkki 8. MAG-hitsaus, 1,2 mm. Kuvat
10 ja 11b
• Langansyöttönopeus: 12 m/min
• Umpilanka:
• Hitsausvir ta: n. 340 A
• Hitsiaineentuotto: n. 6,4 kg/h
• Rutiilitäytelanka:
• Hitsausvir ta: n. 260 A
• Hitsiaineentuotto: n. 4,6 kg/h
• Hitsausvir ta: 300 A
• Umpilanka:
• Langansyöttö: n. 10,5 m/min
• Hitsiaineentuotto: n. 5,5 kg/h
• Rutiilitäytelanka:
• Langansyöttö: n. 16,0 m/min
• Hitsiaineentuotto: n. 6,3 kg/h
MAG-nomogrammi:
Langansyöttönopeus – hitsaus-
nopeus – palon poikkipinta-ala
– hitsiaineentuotto
Kuvaan 12 on laadittu MAG-umpilankahit-
sausta var ten nomogrammi, jonka avulla
voidaan määrittää esimerkiksi tar vittava
langansyöttönopeus ja hitsausnopeus
pienahitsauksessa. Käyttöä selventää seu-
raava esimerkki.
Esimerkki 9.
Pienahitsi, jonka a-mitta on 5 mm
• Kuva 12
• Langanhalkaisija: 1,2 mm
• Tar vittava langansyöttönopeus: 11 m/
min
• Tarvittava hitsausnopeus: 50 cm/min
• Hitsiaineentuotto: n. 6 kg/h
Hitsausenergia ja
lämmöntuonti
Hitsausenergia (kaarienergia) E ja lämmön-
tuonti Q ovat eri asioita eikä niitä saisi se-
koittaa, koska virhe voi olla aika suuri, kuva
13. Lämmöntuonnin (kJ/mm) laskentakaava
on annettu standardissa SFS-EN 1011-1,
jossa on annettu myös tarvittavat termiset
hyötysuhteet.
Hitsausvir ta I x Kaarijännite U
Hitsausenergia E =
-----------------------------------------------------------
Hitsausnopeus v
Lämmöntuonti Q =Terminen hyötysuhde k x
Hitsausenergia E
I (A) x U (V)
Q = k x ------------------------------------ (kJ/mm)
v (mm/s) x 1000
tai
I (A) x U (V) x 60
Q = k x --------------------------------------- (kJ/mm)
v (cm/min) x 1000
Standardin antamat termiset hyötysuhteet
ovat:
• Jauhekaarihitsaus: 1
• Puikko-, MIG/MAG-umpilanka- ja MAG-täy-
telankahitsaus: 0,8
• TIG- ja plasmahitsaus: 0,6
Esimerkki 10. Lämmöntuonnin laskeminen
jauhekaarihitsauksessa
• Hitsausarvot: 600 A, 30 V ja 60 cm/min
• Terminen hyötysuhde: 1
• Q = 600x30x60/60x10000 = 1,8 kJ/
mm
Esimerkki 11. Lämmöntuonnin laskeminen
MAG-hitsauksessa
• Hitsausarvot: 300 A, 30 V ja 40 cm/min
• Terminen hyötysuhde: 0,8
• Q = 300x30x60/40x10000 = 1,2 kJ/
mm
Kuvissa 14–16 on käyrästöjä, joiden avulla
voidaan määrittää lämmöntuonti hitsausarvo-
jen ja hitsausnopeuden avulla tai päinvastoin
vähimmäishitsausnopeus, kun enimmäisläm-
möntuonti on annettu. Jälleen näidenin taka-
na on epävarmuustekjöitä, suutinetäisyys ja
erityisesti täytelangoilla eri lankojen erilaiset
parametrit (virta-jännite-langansyöttö), lisäksi
täytelangalla rakenne, täyteaine ym., jotka
vaikuttavat parametreihin.
Langanhalkaisija (mm)
Hitsiaineentuotto (kg/h)
Langansyöttönopeus (m/min)
Hitsausnopeus (cm/min)
Pienahitsin a-mitta (mm)
Palon poikkipinta-ala (mm
2
)
1
2
3
4 5 6 7 8 9 10
0,8
1,0
1,2
18
16
14
12
10
8
6
4
2
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
8
7
6
5
4
3
11
30
40
50
60
80
70
90
100
12
Kuva 12. Nomo-
grammi: Langan-
syöttönopeus - hit-
sausnpeus - palon
poikkipinta-ala
- hitsiaineentuotto.
MAG-umpilankahit-
saus (seoskaasu
ja seostamaton/
niukkaseosteinen
teräs).
Kuva 13. Hitsausenergia ja lämmöntuonti
ovat eri asioita.